Tanaan ei umlautteja tipu! Vierailevana tahtena olen mina Annukka. Ja juuri nyt kello ulkona soittaa varttia vaille kuutta!
Tultiin Prahaan Krakovasta yojunalla, josta otettiin talla kertaa makuupaikat. Meijan hytissa oli kuusi paikkaa, eli kolme vuodetta paallekain. Me oltiin keskimmaisissa kivasti ikkunan kohdalla. Meijan lisaks oli samassa hytissa oli jenkki, britti aj kaks aussia. Jenkki luuli meita englantilaisiksi, se urpo. Oli huvittavaa olla ainoina, jotka puhu muuta kuin englantia. Se jenkki oli hirveen puhelias ja palatti ummet ja lammet alapunkassa vieruskaverinsa kanssa. Kerto elamantarinansa. Oli tuohtunut, kun Budweiser oli myyty pois jenkkiomistuksesta. Ehka tykkasi kotimaisesta.
Ikkunaa ei voinut sulkea, kun olis voinu tulla melko lammin. (ne vain harjotteli vartti sitten, silla nyt ne ilmeisesti soitaa kuutta.) meilla oli keskipunkissa siis aika viimaista. ja valilla hatkahti hereille, kun tuli juna vastaan ja hirvea meteli syntyi siita. Ei siis kovin hyvin nukuttu.
Oltiin perilla hiukan aikataulusta myohassa, eli seitteman jalkeen, ja sitten vietiin tavarat sailoon. Mutta taalla ei ollut muodissa rahanrikkomiskone, joten meijan tayty vuorotellen kayda kiskalla rikkomassa rahaa, eli ma ostin Orbiotin ja Laura Tiktakin. Taalla on muuten viidenkympin kolikoita. Ei kovin hyvassa arvossa oo tuo paikallinen raha.
Sen jalkeen kaytiin pummimassa pissat paikallisessa kahvilassa, joka oli ihana, mutta ei sopinut tiukkaan budjettiimme. Camembert (lue: c'moon Bert!)-aamiainen oli kohtalomme, kunnes ruohonleikkurinkuljettaja tuohtui meille. Ja ajoi pois!
Kun paastiin asiaan, eli hostellin etsintaan, eras "ystavallinen" mies neuvoi meidat laitakaupungille, missa on halpoja hostelleja. No mitaan ei maksanu, kun ei loydetty yhtaan. Ehka nelja tuntia kaveltiin ympariinsa jossain Prahan hyvin helteisessa ja paahtavassa Kalliossa. Sitten tuli vitutuksen absoluuttinen maksimi. Poistuimme.
Palattiin supermarketin kautta rautatieasemalle ja oltiin hyvin harmistunenita kaikesta tapahtuneesta ja siita, etta havitin Lauran matkaoppaan kioskin kassalle perhaps. (Toim. huom. Mun kirja oli sata kertaa parempi kuin Annukan! Itkettaa!) Ja Laura ei ole lukenut mun kirjaa, joten ei ole puolueeton nakemys. Kuitenkin, saatiin jostain revittya kasaan sen verran infoa, etta loydettiin tallaiseen hostelliin, joka maksaa 300 rahaa eli noin 12e per perse per yo.
Kaytiin suihkussa ja vitutuksemme ikaan kuin huuhtoutui alas viemarista. Nyt olemme (i)loisia ja raikkaita ja pyykit on pesty! Toiveikkaana kohti huomista. Ehka Praha kohtelee meita hellemmin! (Toim huom. Hellemmin, ei helteisemmin, huomio!)
perjantai 17. heinäkuuta 2009
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Silmämme avataan ja suljetaan, maailmanpyörässä kuljetaan. -Eppu Normaali
Ette usko, miten hämärä on puolalainen näppis. Yritän nyt karttaa kaikkia o kirjaimia palloilla, koska niitä on hyvin vaikeaa tehdä.
Me siis ollaan nyt Annukan kanssa Krakovassa! Oli ihan tuhottoman kuuma päivä ja nyt sitten salamoi ja sataa vettä.
Lähdettiin siis maanantaina ja mentiin Bremeniin Ryanairilla. Siellä me hengailtiin vaan pari tuntia, koska Annukan täti tuli hakemaan meidät Hampuriin, missä Leena asuu. Oltiin Leenalla yötä ja lähdettiin sieltä sitten tänne yöjunalla Berliinin kautta. Katottiin netistä, että menee juna Krakovaan. No, Berliinissä siellä taululla luki, että se juna meneekin Varsovaan. No, sama se meille, mentiin sitten sinne junaan ja tungettiin johonkin istumavaunuun.
Puolalaiset konnarit on ihania! Puhuvat joko kaksi lausetta englantia tai eivät ollenkaan. Siinä sitten selitettiin kaikenlaista elekielellä ja kai ne ymmärsi. Tuli kolme (no neljä periaatteessa) konnaria meille kertomaan, että se juna halkeaa kahtia ja toinen osa menee Varsovaan ja se meidän osa menee Krakovaan. Ja ne tuli leimailemaan meidän lippuja vaivaiset kolme kertaa alle kolmen tunnin aikana. Ihan vaan jotta puolalaisilla olisi kaikilla duuni. Nehän on kaikki lipunleimaajia! Saatiin siis nukuttua aina puoli tuntia, kunnes joku repi meiät hereille näyttämään lippuja. Sitten sinne meidän osastoon tunki joku hönkivä mummeli. Osotti vaan sitä paikkaa, jossa olin ja kähisi. Oltiin varmoja, että sillä on vähintäänkin sikaflunssa, joten vaihdettiin vaunua.Jossain vaiheessa joku tuli meiltä puolaksi tiedustelemaan jotain Krakovasta, mutta ei tajuttu kyllä yhtään mitään muuta siitä selityksestä kuin se Krakova. Täti näytti vihaselta, kun ei osattu sille vastata. Mutta sitten flunssamummo pelasti tilanteen ja paasas sen kanssa siinä käytävässä. Sitten kolmannella herätyskerralla konnari halusi, että me otetaan sinne meidän kanssa joku nuori poika ja joku puolalainen pariskunta. Ei siinä mitään, ei meillä ollut mitään paikkavarausta, joten sinne kaikki vaan. Loppumatka meni sitten jonkunlaisen horroksen ja unen välimaissa.
Hiiirveän levänneenä sitten tultiin Krakovaan ja ei oikein jaksettu etsiä hostellia, kun täällä kukaan ei osaa englantia. *äkäistä mutinaa lingua francasta* Otettiin sitten joku kallis hostelli turisti-infosta ja heiluttiin koko päivä kaupungilla ja nyt väsyttää.
Huomenna me aiotaan mennä bussilla Auschwitziin. Ja pyritään illalla taas junalla sitten joko Bratislavaan tai Prahaan. Mutta makuuvaunussa, kiitos. Saatiin tarpeeksemme turisevista mummoista, jotka hengittää pelottavasti.
Kirjotetaan taas, kun päästään koneelle. Hellurei ja hellät tunteet siis kaikille! :)
Me siis ollaan nyt Annukan kanssa Krakovassa! Oli ihan tuhottoman kuuma päivä ja nyt sitten salamoi ja sataa vettä.
Lähdettiin siis maanantaina ja mentiin Bremeniin Ryanairilla. Siellä me hengailtiin vaan pari tuntia, koska Annukan täti tuli hakemaan meidät Hampuriin, missä Leena asuu. Oltiin Leenalla yötä ja lähdettiin sieltä sitten tänne yöjunalla Berliinin kautta. Katottiin netistä, että menee juna Krakovaan. No, Berliinissä siellä taululla luki, että se juna meneekin Varsovaan. No, sama se meille, mentiin sitten sinne junaan ja tungettiin johonkin istumavaunuun.
Puolalaiset konnarit on ihania! Puhuvat joko kaksi lausetta englantia tai eivät ollenkaan. Siinä sitten selitettiin kaikenlaista elekielellä ja kai ne ymmärsi. Tuli kolme (no neljä periaatteessa) konnaria meille kertomaan, että se juna halkeaa kahtia ja toinen osa menee Varsovaan ja se meidän osa menee Krakovaan. Ja ne tuli leimailemaan meidän lippuja vaivaiset kolme kertaa alle kolmen tunnin aikana. Ihan vaan jotta puolalaisilla olisi kaikilla duuni. Nehän on kaikki lipunleimaajia! Saatiin siis nukuttua aina puoli tuntia, kunnes joku repi meiät hereille näyttämään lippuja. Sitten sinne meidän osastoon tunki joku hönkivä mummeli. Osotti vaan sitä paikkaa, jossa olin ja kähisi. Oltiin varmoja, että sillä on vähintäänkin sikaflunssa, joten vaihdettiin vaunua.Jossain vaiheessa joku tuli meiltä puolaksi tiedustelemaan jotain Krakovasta, mutta ei tajuttu kyllä yhtään mitään muuta siitä selityksestä kuin se Krakova. Täti näytti vihaselta, kun ei osattu sille vastata. Mutta sitten flunssamummo pelasti tilanteen ja paasas sen kanssa siinä käytävässä. Sitten kolmannella herätyskerralla konnari halusi, että me otetaan sinne meidän kanssa joku nuori poika ja joku puolalainen pariskunta. Ei siinä mitään, ei meillä ollut mitään paikkavarausta, joten sinne kaikki vaan. Loppumatka meni sitten jonkunlaisen horroksen ja unen välimaissa.
Hiiirveän levänneenä sitten tultiin Krakovaan ja ei oikein jaksettu etsiä hostellia, kun täällä kukaan ei osaa englantia. *äkäistä mutinaa lingua francasta* Otettiin sitten joku kallis hostelli turisti-infosta ja heiluttiin koko päivä kaupungilla ja nyt väsyttää.
Huomenna me aiotaan mennä bussilla Auschwitziin. Ja pyritään illalla taas junalla sitten joko Bratislavaan tai Prahaan. Mutta makuuvaunussa, kiitos. Saatiin tarpeeksemme turisevista mummoista, jotka hengittää pelottavasti.
Kirjotetaan taas, kun päästään koneelle. Hellurei ja hellät tunteet siis kaikille! :)
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
And my heart's gonna lead me through so many ways and if you gonna join me, I'll be your guide. -Brainstorm
Mimimimimi ^^
Me ollaan huomenna tähän aikaan Bremenissä. Tai Hampurissa. Eniveis hyvin todennäkösesti Saksassa! Aika mahtavaa!
Alkaa olla jo aikalailla matkakuumetta. Todellisuus iski vasta, kun me levitettiin kaikki tavaramme Arimon huoneen lattialle ja laitettiin ne rinkkaan. Ihan hassu tunne. En oikein nyt keksi mitään kirjotettavaa, kun mä jotain sekoilen tässä. Annukka soittelee Saksaan tutuille, että me nyt sit mennään niiden luokse kyläilemään.
Järkevää sisällöllistä tekstiä.
Tänään oli siis mun viimeinen työpäivä leipomossa. Meni tosi rennosti aika, kun sunnuntaina ei oikein ole asiakkaita ja siellä on kaks töissä, niin ehtii ihan hienosti tehdä kaikki hommelit. :) Ei oikein mitään mainittavaa siellä siis tapahtunut. Paitsi että vedin nenälleni pyörällä, kun menin töihin, mutta se nyt on normaalia, kun ei käytä aivojaan ja ajaa 30cm leveestä sillasta pyörällä... Hyvä Laura. Sattui kyllä kämmeniin.
Joo, ei tästä blogin kirjottamisesta tule mitään matkahuuruissa. Kirjotan sitten KESKI-EUROOPASTA seuraavan kerran.
Saa antaa vinkkejä ja kommentoida mun sekoiluja. Mulla on jo ikävä kommentteja, kun kaikki vaan lomailee ja on liian kiireisiä kirjottamaan mitään...
Me ollaan huomenna tähän aikaan Bremenissä. Tai Hampurissa. Eniveis hyvin todennäkösesti Saksassa! Aika mahtavaa!
Alkaa olla jo aikalailla matkakuumetta. Todellisuus iski vasta, kun me levitettiin kaikki tavaramme Arimon huoneen lattialle ja laitettiin ne rinkkaan. Ihan hassu tunne. En oikein nyt keksi mitään kirjotettavaa, kun mä jotain sekoilen tässä. Annukka soittelee Saksaan tutuille, että me nyt sit mennään niiden luokse kyläilemään.
Järkevää sisällöllistä tekstiä.
Tänään oli siis mun viimeinen työpäivä leipomossa. Meni tosi rennosti aika, kun sunnuntaina ei oikein ole asiakkaita ja siellä on kaks töissä, niin ehtii ihan hienosti tehdä kaikki hommelit. :) Ei oikein mitään mainittavaa siellä siis tapahtunut. Paitsi että vedin nenälleni pyörällä, kun menin töihin, mutta se nyt on normaalia, kun ei käytä aivojaan ja ajaa 30cm leveestä sillasta pyörällä... Hyvä Laura. Sattui kyllä kämmeniin.
Joo, ei tästä blogin kirjottamisesta tule mitään matkahuuruissa. Kirjotan sitten KESKI-EUROOPASTA seuraavan kerran.
Saa antaa vinkkejä ja kommentoida mun sekoiluja. Mulla on jo ikävä kommentteja, kun kaikki vaan lomailee ja on liian kiireisiä kirjottamaan mitään...
torstai 9. heinäkuuta 2009
Nämä päivät on lyhyitä, lyhyemmiksi käyvät. -A.W.Yrjänä
Mulla on tylsää. Latailen samalla Arimon kotikoneelle Javaa ja muita turhuuksia nettipankkia varten, kuuntelen akustista CMX:ää YouTubesta ja yritän keksiä tekemistä. Pitäs ehkä jotain ruokaakin laittaa, muttei jaksais. Ja huomenna on taas aamulla paha olo, kun ei oo mitään syöny. Ehkä mä viel kohta väsään jonkun wokin tai jotain kivaa.
Olinpas taas tööööissä. Poljin pyörällä sinne aamulla, koska en ois ehtiny kävellä. Mulla oli joku himmeen kokonen ties kenen sadetakki napattuna naulasta mukaan, mutta silti olin kuin uitettu koira. Ihana tää Suomen kesä. Tätä kannattaa odottaakin se pitkä talvi. ^^
Ei oikeestaan mitään mainittavan arvosta tästä päivästä voi sanoa töiden osalta. Siellä taas jotain väsäilin muidenkin edestä, kun jotkut oli aika... saamattomia kauniisti sanottuna.
Sit iltapäivällä pyöräilin taas sateessa Arimolle ja kävelin ostamaan mulle matkavakuutusta. Mä menen aina liian helppoon. Etin Ifiä, koska siellä ymmärtääkseni oli ainakin mun Sveitsin aikanen matkavakuutus. Ei ole sellasta sit enää Nummelassa, joten menin Lähivakuutukseen. Tottakai mä sit astuin sieltä ulos jonkun ihmeen Nuorisopaketin kanssa. Nyt oon vakuutettu matkoihin, kuolemaan, varkauksiin ja ties mihin seuraavaksi vuodeksi. Tuli halvemmaksi ottaa joku tommonen paketti kuin 45 päivän matkavakuutus. Kieroa toimintaa. Möin sieluni tietenkin niille ja niistä ei sit pääse niin millään enää eroon. 'Joo, siellä Oulussakin on meidän piste, mene sit sinne, kun muutat.' Tottakai.
Sit tapasin yhtä kaveria ekaa kertaa joulun jälkeen. Oli taas ihana nähdä ja se lupas tulla mun luo joskus kylään Ouluun. ^^ Kivaa, mulle ollaan jo jonossa kyläilemään, vaikka ei mulla ole edes kämppää! Joo, tänään meinaan laittaa sen hakemuksen menemään, kun eilen olin niin busy.
Tää lyhyt tappi on muuten ihana! Pystyin syömään ilman, että purin tätä ja muuta kivaa. Osaan puhuakin taas sössöttämättä ja muuta. Täähän on mahtava! ^^ Alan rakastaa tätä kielikorua!
Noh, tässä on nyt kuva musta sitten siellä leipomossa. Tai oikeestaan leipomon toimistossa. Näytän megakornilta, oon nukkunu selvästi taas jotain 4 tuntia edellisenä yönä ja sillee. Mutta todiste siitä, että mä oikeesti oon leipuri! :D (Tietenkin taas joku viisas ilme mulla...)
Järkyttävää. Tähän onkin hyvä lopettaa. Saatte palautua järkytyksestä rauhassa.
Olinpas taas tööööissä. Poljin pyörällä sinne aamulla, koska en ois ehtiny kävellä. Mulla oli joku himmeen kokonen ties kenen sadetakki napattuna naulasta mukaan, mutta silti olin kuin uitettu koira. Ihana tää Suomen kesä. Tätä kannattaa odottaakin se pitkä talvi. ^^
Ei oikeestaan mitään mainittavan arvosta tästä päivästä voi sanoa töiden osalta. Siellä taas jotain väsäilin muidenkin edestä, kun jotkut oli aika... saamattomia kauniisti sanottuna.
Sit iltapäivällä pyöräilin taas sateessa Arimolle ja kävelin ostamaan mulle matkavakuutusta. Mä menen aina liian helppoon. Etin Ifiä, koska siellä ymmärtääkseni oli ainakin mun Sveitsin aikanen matkavakuutus. Ei ole sellasta sit enää Nummelassa, joten menin Lähivakuutukseen. Tottakai mä sit astuin sieltä ulos jonkun ihmeen Nuorisopaketin kanssa. Nyt oon vakuutettu matkoihin, kuolemaan, varkauksiin ja ties mihin seuraavaksi vuodeksi. Tuli halvemmaksi ottaa joku tommonen paketti kuin 45 päivän matkavakuutus. Kieroa toimintaa. Möin sieluni tietenkin niille ja niistä ei sit pääse niin millään enää eroon. 'Joo, siellä Oulussakin on meidän piste, mene sit sinne, kun muutat.' Tottakai.
Sit tapasin yhtä kaveria ekaa kertaa joulun jälkeen. Oli taas ihana nähdä ja se lupas tulla mun luo joskus kylään Ouluun. ^^ Kivaa, mulle ollaan jo jonossa kyläilemään, vaikka ei mulla ole edes kämppää! Joo, tänään meinaan laittaa sen hakemuksen menemään, kun eilen olin niin busy.
Tää lyhyt tappi on muuten ihana! Pystyin syömään ilman, että purin tätä ja muuta kivaa. Osaan puhuakin taas sössöttämättä ja muuta. Täähän on mahtava! ^^ Alan rakastaa tätä kielikorua!
Noh, tässä on nyt kuva musta sitten siellä leipomossa. Tai oikeestaan leipomon toimistossa. Näytän megakornilta, oon nukkunu selvästi taas jotain 4 tuntia edellisenä yönä ja sillee. Mutta todiste siitä, että mä oikeesti oon leipuri! :D (Tietenkin taas joku viisas ilme mulla...)
Järkyttävää. Tähän onkin hyvä lopettaa. Saatte palautua järkytyksestä rauhassa.
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
See me crumble and fall on my face. -Coldplay
Ei kyllä liity mitenkään mihinkään tuo otsikko, mutta laitoin iTunesin sekotukselle ja tuo biisi tuli ekana, niin siteerasin sitä. Anteeksi, tänään ei vaan irronnut.
Oli kyllä jännä päivä taas töissä. Meidän kesäorjat (hehheh) on kyllä niin aktiivisia välillä, että hävettää. Miten joku saa max 1½ tuntia vaativaan hommaan kulutettua 5 tuntia? Se on mysteeri. Ja kaikkia kiinnostaa.
Leivoin muuten rusinapitkoja ja ruislimppuja tänään. Osaan jopa tehdä niitä nykyään! Jiihaa! Oon valmis mummoksi!
Tulin töiden jälkeen antamaan Fellulle ruokaa (, jota se ei kelpuuttanut, ronkeli kun on) ja mentiin sitten heti Annukan kanssa Itäkeskukseen. Vaihdatettiin nää kielikorut lyhyempiin ja ostettiin tavaraa reilille. Vähänkö tyhmää, tää on vaan 2mm lyhyempi kuin se edellinen ja tätä ei voi yhtään niin kivasti vemputtaa! :( Olin jo tottunut leikkimään tällä ja nyt ei enää voi. Ehkä toisaalta ihan tervettä. Ja ruokailun ainakin luulisi helpottuvan, kun ei enää oo sellasta tajutonta mölliä suussa.
Jeps. Nyt alkaa pikkuhiljaa olla asiat reilassa sitä reiliä varten. Tartten vielä matkavakuutuksen, kun Ärrältä saikin vaan jotain 16 päivän matkavakuutuksia. Huomenna siis Ifiin.
Enkä kerennyt sitten tehdä mitään Oulun juttuja tänään, kun pääsin vasta muutama minuutti sitten takasin tänne. Kun oli niin tuhottoman hauskaa kikattaa kaikelle taas Prismassa.
Oon ihan tööt. Taidan mennä suihkuun, iltapalalle ja nukkumaan. Saan sitten ehkä huomenna enemmän aikaan kuin kesäorjat... :D 5.30 ylös. Jesh. Toivottavasti vaan ei sada, tai saan kävellä...
Oli kyllä jännä päivä taas töissä. Meidän kesäorjat (hehheh) on kyllä niin aktiivisia välillä, että hävettää. Miten joku saa max 1½ tuntia vaativaan hommaan kulutettua 5 tuntia? Se on mysteeri. Ja kaikkia kiinnostaa.
Leivoin muuten rusinapitkoja ja ruislimppuja tänään. Osaan jopa tehdä niitä nykyään! Jiihaa! Oon valmis mummoksi!
Tulin töiden jälkeen antamaan Fellulle ruokaa (, jota se ei kelpuuttanut, ronkeli kun on) ja mentiin sitten heti Annukan kanssa Itäkeskukseen. Vaihdatettiin nää kielikorut lyhyempiin ja ostettiin tavaraa reilille. Vähänkö tyhmää, tää on vaan 2mm lyhyempi kuin se edellinen ja tätä ei voi yhtään niin kivasti vemputtaa! :( Olin jo tottunut leikkimään tällä ja nyt ei enää voi. Ehkä toisaalta ihan tervettä. Ja ruokailun ainakin luulisi helpottuvan, kun ei enää oo sellasta tajutonta mölliä suussa.
Jeps. Nyt alkaa pikkuhiljaa olla asiat reilassa sitä reiliä varten. Tartten vielä matkavakuutuksen, kun Ärrältä saikin vaan jotain 16 päivän matkavakuutuksia. Huomenna siis Ifiin.
Enkä kerennyt sitten tehdä mitään Oulun juttuja tänään, kun pääsin vasta muutama minuutti sitten takasin tänne. Kun oli niin tuhottoman hauskaa kikattaa kaikelle taas Prismassa.
Oon ihan tööt. Taidan mennä suihkuun, iltapalalle ja nukkumaan. Saan sitten ehkä huomenna enemmän aikaan kuin kesäorjat... :D 5.30 ylös. Jesh. Toivottavasti vaan ei sada, tai saan kävellä...
tiistai 7. heinäkuuta 2009
Elämäs on taistelun arvoinen, oi rakas veljeni muistathan sen? -Soul Captain Band
Ette uskokaan, kuinka vaikeeta tulee olemaan muutto sinne Ouluun. Siis eikö jengi oikeesti mene Etelä-Suomesta sinne opiskelemaan? Ihan vaan muutamia epäkohtia tässä nyt, mitä olen 4 tunnin lukemisen jälkeen huomannut:
-Mistä joku karkkilalainen VOI tietää, että missä on Alppila? Pitäisi tietää, että mistä päin Oulua haluan opiskelija-asunnon. No yh, ei aavistustakaan. Ja jossain GoogleMapissa ne kaikki näyttää ihan samalta, teiltä vaan risteilee.
- Etelä-Suomesta tuleville ei ole omaa osakuntaa. Ollaanko me huonompia kuin pohjanmaalaiset, kaunuulaiset ja lappilaiset? EPÄREILUA. Mäkin haluan puhua mun murretta jonkun kanssa! Vai tulenko mä olemaan koko yliopiston ainoa ihminen, joka puhuu tätä etelän yleiskieltä? Eikö ole jo tarpeeks paha, että mä todennäkösesti puhun määnää-kieltä jouluun mennessä? >.<
- Kauppatieteen opiskelijoita syrjitään. Meidän lomia yms ei löydy netistä. Kaikilla muilla on hirveet papatukset sivuaineista Yleisoppaassa, mutta Kauppatieteiden kohdalla lukee, että 'Kauppatieteellisen alan sivuaineopintomahdollisuudet on kuvattu taloustieteiden tiedekunnan opinto-oppaassa.' Ja se ilmestyy sitten elokuussa. En ois halunnukaan tietää.
- Vaikka tuun näin kaukaa, ne etsii mulle asunnon siinä järjestyksessä, kun sinne asuntohakuun ilmottautuu. Eli siis teoriassa, jos mulla on tosi huono tuuri, en välttämättä saa asuntoa ennen koulun alkua. Ja jos en saa asuntoa... Oon lirissä.
- Ei voi hakea yhtä aikaa yksiötä ja solua. Pitää valita. Ja jos valitsee yksiön, kaikki, jotka on ollut aiemminkin PSOASilla asumassa, on sun edessä jonossa. Reilu meininki. Eli siis, et saa yksiötä. Jopa niiden nettisivuilla luki, että 'Todennäkösesti saat aiemmin asunnon, jos haet ensin solua ja sitten kun saat sen, haet heti yksiötä.'
Hirveetä riistoo.
Olin siis tänään vapaalla ja oon kissavahtina Arimolla. Felix on näyttäytyny kerran ja sillonkaan se ei syöny ruokaa, jonka mä annoin sille. Ja ulkona vielä sataa. Toivottavasti se ei saa jotain örkkimörkkejä kiinni, tuo niitä eteisen matolle ja syö niitä niin, että jää pelkät sisuskalut jäljelle. Tai no, toivottavasti se syö ne eikä jätä henkiin, koska sekin on koettu. Hiirijahti ei oo ihan mun juttu. Eikä kyllä ollu sekään kerta, kun Fellu toi hiiren mun sänkyyn...
-Mistä joku karkkilalainen VOI tietää, että missä on Alppila? Pitäisi tietää, että mistä päin Oulua haluan opiskelija-asunnon. No yh, ei aavistustakaan. Ja jossain GoogleMapissa ne kaikki näyttää ihan samalta, teiltä vaan risteilee.
- Etelä-Suomesta tuleville ei ole omaa osakuntaa. Ollaanko me huonompia kuin pohjanmaalaiset, kaunuulaiset ja lappilaiset? EPÄREILUA. Mäkin haluan puhua mun murretta jonkun kanssa! Vai tulenko mä olemaan koko yliopiston ainoa ihminen, joka puhuu tätä etelän yleiskieltä? Eikö ole jo tarpeeks paha, että mä todennäkösesti puhun määnää-kieltä jouluun mennessä? >.<
- Kauppatieteen opiskelijoita syrjitään. Meidän lomia yms ei löydy netistä. Kaikilla muilla on hirveet papatukset sivuaineista Yleisoppaassa, mutta Kauppatieteiden kohdalla lukee, että 'Kauppatieteellisen alan sivuaineopintomahdollisuudet on kuvattu taloustieteiden tiedekunnan opinto-oppaassa.' Ja se ilmestyy sitten elokuussa. En ois halunnukaan tietää.
- Vaikka tuun näin kaukaa, ne etsii mulle asunnon siinä järjestyksessä, kun sinne asuntohakuun ilmottautuu. Eli siis teoriassa, jos mulla on tosi huono tuuri, en välttämättä saa asuntoa ennen koulun alkua. Ja jos en saa asuntoa... Oon lirissä.
- Ei voi hakea yhtä aikaa yksiötä ja solua. Pitää valita. Ja jos valitsee yksiön, kaikki, jotka on ollut aiemminkin PSOASilla asumassa, on sun edessä jonossa. Reilu meininki. Eli siis, et saa yksiötä. Jopa niiden nettisivuilla luki, että 'Todennäkösesti saat aiemmin asunnon, jos haet ensin solua ja sitten kun saat sen, haet heti yksiötä.'
Hirveetä riistoo.
Olin siis tänään vapaalla ja oon kissavahtina Arimolla. Felix on näyttäytyny kerran ja sillonkaan se ei syöny ruokaa, jonka mä annoin sille. Ja ulkona vielä sataa. Toivottavasti se ei saa jotain örkkimörkkejä kiinni, tuo niitä eteisen matolle ja syö niitä niin, että jää pelkät sisuskalut jäljelle. Tai no, toivottavasti se syö ne eikä jätä henkiin, koska sekin on koettu. Hiirijahti ei oo ihan mun juttu. Eikä kyllä ollu sekään kerta, kun Fellu toi hiiren mun sänkyyn...
maanantai 6. heinäkuuta 2009
Jotkut menee sekaisin rock'n'roll musiikista, jotkut menee sekaisin alkoholista. Hei beibi, menen sekaisin sinusta. -J. Karjalainen
Noniin. Elämäni ensimmäiset festarit takana ja valtavirrasta poiketen vielä täysin selvänä! Oli ihan mahtava reissu. Vaikka luulin, että se sunnuntain keikka olis ollu ihan turha, kävikin niin, että tykkäsin sunnuntain esiintyjistä loppujen lopuks paljon enemmän kuin lauantaista.
Ruisrock 2009 parhaat palat:
- Aasialaiset nuudelimyyjät. Ostettiin jotain paistettua (pahaa) nuudelia ja ne kysy multa, että 'Mieto chilikastikke?' ja Annukalta ihan vaan lyhyen tuttavallisesti, että 'Mieto?' Tälle naurettiin sitten koko viikonloppu.
- Typerät normi kielivirnistykset Porvoon omenametrilakun jälkeen. Eli suomeksi siis, kieli karamellivärissä. (Ja tietty Soneran sponssaamat kertakäyttösadetakit. Oi, me tytöt tihkuttiin seksiä!)
-Akiiiiiii! ^^ Oioi, olinko kikseissä siellä keikalla! No olin, kattokaa vaikka:
-Kauko Röyhkä. En oo ennen tajunnu, kuinka sairaan hyvä se on! Ei osattu yhtään biisiä ja silti se keikka oli kyllä yks parhaista musakokemuksista. Myös Soul Captain Band oli ihan sairaan hyvä, vaikkei edes nähty screeniä saatika sitten lavaa siellä teltan takaosassa, mut oiii miten kikseissä oltiin siitäkin!
- The Crashin vihonviimeinen keikka. Vähänkö oli herkkää. Joku poika mun edessä oli ihan tajuttoman fiiliksissä siitä ja se tartutti sen meihinkin. Ja muutenkin fiilis oli mahtava, kun KAIKKI oli tullu kattomaan niitä. Nyyh, taas yks mahtava bändi, joka kuoli liian aikaisin.
-Lumiukon tunnaria nokkahuilulla soittava trubaduuri. Annukka antoi sille 'lantin'. :D
-Sokerina pohjalla: Maailman ihanimmat ystäväni. Ilman Iitua ja Annukkaa mä kuihtuisin. :)
'Ottasin kaks pusuttelevaa ystävääni take awaynä Ouluun, kiitos!'
P.S. Hehheh... En tietenkään unohda! Kanadanhanhen poikaset iskälle:
Ruisrock 2009 parhaat palat:
- Aasialaiset nuudelimyyjät. Ostettiin jotain paistettua (pahaa) nuudelia ja ne kysy multa, että 'Mieto chilikastikke?' ja Annukalta ihan vaan lyhyen tuttavallisesti, että 'Mieto?' Tälle naurettiin sitten koko viikonloppu.
- Typerät normi kielivirnistykset Porvoon omenametrilakun jälkeen. Eli suomeksi siis, kieli karamellivärissä. (Ja tietty Soneran sponssaamat kertakäyttösadetakit. Oi, me tytöt tihkuttiin seksiä!)
-Akiiiiiii! ^^ Oioi, olinko kikseissä siellä keikalla! No olin, kattokaa vaikka:
-Kauko Röyhkä. En oo ennen tajunnu, kuinka sairaan hyvä se on! Ei osattu yhtään biisiä ja silti se keikka oli kyllä yks parhaista musakokemuksista. Myös Soul Captain Band oli ihan sairaan hyvä, vaikkei edes nähty screeniä saatika sitten lavaa siellä teltan takaosassa, mut oiii miten kikseissä oltiin siitäkin!
- The Crashin vihonviimeinen keikka. Vähänkö oli herkkää. Joku poika mun edessä oli ihan tajuttoman fiiliksissä siitä ja se tartutti sen meihinkin. Ja muutenkin fiilis oli mahtava, kun KAIKKI oli tullu kattomaan niitä. Nyyh, taas yks mahtava bändi, joka kuoli liian aikaisin.
-Lumiukon tunnaria nokkahuilulla soittava trubaduuri. Annukka antoi sille 'lantin'. :D
-Sokerina pohjalla: Maailman ihanimmat ystäväni. Ilman Iitua ja Annukkaa mä kuihtuisin. :)'Ottasin kaks pusuttelevaa ystävääni take awaynä Ouluun, kiitos!'
P.S. Hehheh... En tietenkään unohda! Kanadanhanhen poikaset iskälle:
perjantai 3. heinäkuuta 2009
Nousevat vielä siivilleen hohtaen suuret laivat, kantavat meidät murheiden laaksoista tähtiin, kauas. Kauas. -CMX
^^Ihan sama, että oli ihan kamala päivä töissä, uunit lahos käsiin (no käytännössä kyllä lattialle mut eniveis) ja alotin aamuni oksentamalla vatsahapot pihalle (olkaa hyvä yksityiskohdista) enkä päässyt sinne inssiin, koska mä joudun SEKÄ teoriakokeeseen ETTÄ ajokokeeseen ihan sama millon menen uusimaan ja kaikenlisäks autokoulun autolla.
MÄ PÄÄSIN OPISKELEMAAN.
Tosin asiassa oli lauramaisesti tottakai ironinen puoli. Jäi 0,25 pisteen päähän, etten päässyt lukemaan Johtamista. :D Mut ihan sama.
Laura muuttaa Ouluun! <3
P.S. Tän blogin nimi muuttuu todennäkösesti ens viikolla. Riippuu eräästä tekijästä, joka tunnistaa itsensä. ;) Mutta siis, jos ei enää löydy tätä blogia tällä osotteella, tee kuten moni muukin ja googlaa 'elina sarkku blog au pair' (tuolla siis tätä eniten googlataan, joku siis tietää, mitä etsii ;) tai sitten mailaa mulle: lyyris@gmail.com ja annan uuden osotteen. Jos siis vielä kiinnostaa lukea mun hehkutusta reilistä ja Oulusta.
torstai 2. heinäkuuta 2009
Kaikilla kiristää päätä ja rakkoa: On ilmassa sanomisen pakkoa. -YUP
HAJOON Suomen Poliisiin. Menin tänään uusimaan ajokorttiani hyväuskoisena. Saivat aikaan maksimaalisen v*tutuksen siellä, kun kertoivat, että mä joudun uudestaan inssiin saadakseni uuden väliaikasen kortin. 'Ihan tänä vuonna tuli tää uudistus.' TOTTAKAI. Mulla on maailman huonoin tuuri. Uskokaa vaan. Ja jos en nyt pääse huomiseks sinne inssiin, niin sitten todennäkösesti joudun ottamaan autokoulusta auton, et pääsen sinne. JIIHAA.
Kannattaa mennä vuodeksi ulkomaille, jollon on mahotonta tehä pimeänajo. Onneks uin rahassa ja voin ihan joka päivä tollasia inssejä kiusata.
Just shoot me.
EDIT: NYT hajottaa vielä enemmän. Jos en pääse sinne huomenna, mä joudun mennä kirjalliseenkin uudestaan. Mä ammun itteni, en tarttekaan apua.
Kannattaa mennä vuodeksi ulkomaille, jollon on mahotonta tehä pimeänajo. Onneks uin rahassa ja voin ihan joka päivä tollasia inssejä kiusata.
Just shoot me.
EDIT: NYT hajottaa vielä enemmän. Jos en pääse sinne huomenna, mä joudun mennä kirjalliseenkin uudestaan. Mä ammun itteni, en tarttekaan apua.
tiistai 30. kesäkuuta 2009
I will make a bridge to place where my mind goes. -Brainstorm
Voi elämä. Voi sitten olla vaikeeta parien farkkujen tuunaaminen! Äitin saumurilla oli ihan eri näkemykset asioista kuin mulla. Mutta mun uudenkarhea ompelukone toimi kuin rasvattu. ^^ Nyt on vihdoin farkut kavennettu ja kiviäkin kiinnostaa, mutta mä en oikeestaan oo mikään ompeluihme, niin tää oli saavutus.
Hmm... Töissä ollaan taas oltu. Leivoin eilen pullapitkojakin! Muistin vielä! :) Ruislimppua en (vielä) ole tehnyt tän kesän aikana. Oon siinä kyllä auttamattoman huono. Meiän mama teki varmaan kuus limppua kaks kerrallaan pyörittämällä siinä ajassa, jossa mä yritin väsätä yhtä. Ja mama viimeisteli. [Niin siis ennen meiän äiskä oli samassa leipomossa töissä. Nyt se sitten hoiteleekin leipurin hommia vihtiläisessä kahvilassa ja leipoo siellä maailman parasta pullaa. (Ei ollu maksettu mainospuhe.)]
Kävin kesäteatterissa sunnuntaina kattomassa Iitun ja Annukan kanssa Liian paksu perhoseksi. Se oli hyvä ja hauska. En oo ennen käyny kesäteatterissa. Tai no, viime kesänä me käytiin Arimon kanssa jossain historiallisessa (lue kuivassa) kesäteatteriesityksessä. Varmaan tällä kertaa hauskuusmomenttia lisäsi se, että se pääosan esittäjä on Annukan painonnostovalmentaja, jonka näkee aina ihan erinäkösenä. :D
Mittees muuta? Olin eilen Annukalla yötä. Saunottiin ja sillee. Sitä ennen katottiin toiseen kertaan Twilight ja haukuttiin se taas lyttyyn. Miksi kaikki kirjat on aina niin paljon parempia kuin elokuvat? Jos joku väittää vastaan, se on niin väärässä. Twilight oli ainakin kirjaan verrattuna ihan floppi.
Olipas tässä taas sisältöä. Kuten muutenkin mun elämässä at the very moment.
Viikonloppuna siis menen Ruissiin. Sitä ennen vaan oon töissä ja töissä ja töissä. Ja menen tätin uutta saunaa testaamaan. :) Ja ehkä treffaan pari kaveria. Ens viikolla menen vahtimaan Arimon kissaa Felixiä ja sitten 13.7. lähteekin meidän lento kohti Keski-Euroopan sykettä. Pitäs vielä hankkia Jeesus-teippiä, shortsit, ensiapulaukku, peseytymismömmöjä, matkapäiväkirja jne. Ja pitäs mennä vaihdattamaan tää kielikoru ensi viikolla lyhyemmäksi. Ja yyh ääh, perjantaina tulee tulokset... Kohta pääsette nauramaan mulle...
Söin tänään hei jo tortillaa (kummitäti-täti tarjos)! Eli siis, elämä voittaa. Kielikorunkin kanssa.
Onnittelut muuten kaikille, jotka tän jakso lukea. Skarppaan taas ensi kerralla. Teen vaikka talovideon Karkkilan talosta.
Hmm... Töissä ollaan taas oltu. Leivoin eilen pullapitkojakin! Muistin vielä! :) Ruislimppua en (vielä) ole tehnyt tän kesän aikana. Oon siinä kyllä auttamattoman huono. Meiän mama teki varmaan kuus limppua kaks kerrallaan pyörittämällä siinä ajassa, jossa mä yritin väsätä yhtä. Ja mama viimeisteli. [Niin siis ennen meiän äiskä oli samassa leipomossa töissä. Nyt se sitten hoiteleekin leipurin hommia vihtiläisessä kahvilassa ja leipoo siellä maailman parasta pullaa. (Ei ollu maksettu mainospuhe.)]
Kävin kesäteatterissa sunnuntaina kattomassa Iitun ja Annukan kanssa Liian paksu perhoseksi. Se oli hyvä ja hauska. En oo ennen käyny kesäteatterissa. Tai no, viime kesänä me käytiin Arimon kanssa jossain historiallisessa (lue kuivassa) kesäteatteriesityksessä. Varmaan tällä kertaa hauskuusmomenttia lisäsi se, että se pääosan esittäjä on Annukan painonnostovalmentaja, jonka näkee aina ihan erinäkösenä. :D
Mittees muuta? Olin eilen Annukalla yötä. Saunottiin ja sillee. Sitä ennen katottiin toiseen kertaan Twilight ja haukuttiin se taas lyttyyn. Miksi kaikki kirjat on aina niin paljon parempia kuin elokuvat? Jos joku väittää vastaan, se on niin väärässä. Twilight oli ainakin kirjaan verrattuna ihan floppi.
Olipas tässä taas sisältöä. Kuten muutenkin mun elämässä at the very moment.
Viikonloppuna siis menen Ruissiin. Sitä ennen vaan oon töissä ja töissä ja töissä. Ja menen tätin uutta saunaa testaamaan. :) Ja ehkä treffaan pari kaveria. Ens viikolla menen vahtimaan Arimon kissaa Felixiä ja sitten 13.7. lähteekin meidän lento kohti Keski-Euroopan sykettä. Pitäs vielä hankkia Jeesus-teippiä, shortsit, ensiapulaukku, peseytymismömmöjä, matkapäiväkirja jne. Ja pitäs mennä vaihdattamaan tää kielikoru ensi viikolla lyhyemmäksi. Ja yyh ääh, perjantaina tulee tulokset... Kohta pääsette nauramaan mulle...
Söin tänään hei jo tortillaa (kummitäti-täti tarjos)! Eli siis, elämä voittaa. Kielikorunkin kanssa.
Onnittelut muuten kaikille, jotka tän jakso lukea. Skarppaan taas ensi kerralla. Teen vaikka talovideon Karkkilan talosta.
torstai 25. kesäkuuta 2009
I did it all, I didn't ask permission. -Tracy Chapman
Aina mä haluan alottaa tän kirjottamalla 'Noniin.' Mikä siinä on?
Ette arvaa, et mitä mä tein. Mulla on ollut siis kaks päivää vapaata. eilen me käytiin Annukan kanssa Helsingissä ostamassa reililiput. Nyt se siis on virallista! Me reilataan siis 13.7-14.8. ja palataan kotiin sitten 17.8. Aika sairaan mahtavaa, vai mitä? Me ostettiin myös Annukalle KY-kuteet. Kai kaikki tietää KYn? Se on siis teinein baari/yökerho/mikälie Helsingissä ja Annukalla ja sen kaverilla on visio, et ne menee sinne pukeutuneena yhtä pelleiks kuin kaikki muutkin siellä. Ostettiin sitten Annukalle sellanen turkoosi body ja oranssi vyö. Sen asusta tulee ihan hitti. Voin laittaa tänne kuvan, jos Annukka antaa luvan ja kun se asu on lopullisesti valmis.
Käytiin myös jätskillä Annukan ja Annen, äitin serkun kanssa.
Tänään me sitten nukuttiin pitkään ja saatiin hitein idea ikinä. Noh, kävi sitten niin, ettei sitä hitti-ideaa voinut toteuttaa Nummelassa, joten nämä tytöthän meni sitten Helsinkiin ja metrolla Itikseen... Ja metrossa siis piti ottaa viimeinen tällanen kuva...
... ilman näitä:
Ehkä järkyin kuva ikinä... Annukka oli ihan hiljaa, kun tultiin sieltä ulos ja mä nauroin aivan punasena. Oli ihan hulvatonta, kun tultiin sieltä ja mentiin heti ostamaan Panadolia ja jäätelöä.
Niin, mutta me nyt sitten tehtiin se. Anteeksi, Geneva. Äsken mätin sitten kaikkea kivaa nestemäistä, kun ei järkevinä tyttöinä syöty mitään isoa ennenkuin otettiin nuo. Sattui muuten syöminen. No kai tähän tottuu. Ja sen kivun pitäs loppua... 2-5 viikon päästä. :D
Ette arvaa, et mitä mä tein. Mulla on ollut siis kaks päivää vapaata. eilen me käytiin Annukan kanssa Helsingissä ostamassa reililiput. Nyt se siis on virallista! Me reilataan siis 13.7-14.8. ja palataan kotiin sitten 17.8. Aika sairaan mahtavaa, vai mitä? Me ostettiin myös Annukalle KY-kuteet. Kai kaikki tietää KYn? Se on siis teinein baari/yökerho/mikälie Helsingissä ja Annukalla ja sen kaverilla on visio, et ne menee sinne pukeutuneena yhtä pelleiks kuin kaikki muutkin siellä. Ostettiin sitten Annukalle sellanen turkoosi body ja oranssi vyö. Sen asusta tulee ihan hitti. Voin laittaa tänne kuvan, jos Annukka antaa luvan ja kun se asu on lopullisesti valmis.
Käytiin myös jätskillä Annukan ja Annen, äitin serkun kanssa.
Tänään me sitten nukuttiin pitkään ja saatiin hitein idea ikinä. Noh, kävi sitten niin, ettei sitä hitti-ideaa voinut toteuttaa Nummelassa, joten nämä tytöthän meni sitten Helsinkiin ja metrolla Itikseen... Ja metrossa siis piti ottaa viimeinen tällanen kuva...
... ilman näitä:
Ehkä järkyin kuva ikinä... Annukka oli ihan hiljaa, kun tultiin sieltä ulos ja mä nauroin aivan punasena. Oli ihan hulvatonta, kun tultiin sieltä ja mentiin heti ostamaan Panadolia ja jäätelöä.
Niin, mutta me nyt sitten tehtiin se. Anteeksi, Geneva. Äsken mätin sitten kaikkea kivaa nestemäistä, kun ei järkevinä tyttöinä syöty mitään isoa ennenkuin otettiin nuo. Sattui muuten syöminen. No kai tähän tottuu. Ja sen kivun pitäs loppua... 2-5 viikon päästä. :D
tiistai 23. kesäkuuta 2009
Toisilla on kiire, toiset ovat päättäneet ajan unohtaa. -Korento
Moi! Ja piiitkä tauko, anteeksi. Mutta on ollu töitä, huomenna on eka kunnon vapaapäivä. Ja on ollut kavereita kylässä, luettu Twilight, otettu kuvia uutta banneria varten ja niin eespäin...
Mutta siis. Olin juhannuksena siis....
...polttamassa kokkoa...
.. soittelemassa heinäpilliä...
... katsomassa kalamiehen touhuamista (yöks)...
... juhannussaunassa vihtomassa (se kuva on sensuroitu)...
... syömässä IHANAA japanilaista jauheliha-tofuruokaa...
... soutelemassa...
...ja olemassa oma itseni...
... Jetron...
... mökillä! :) Oliko vähän hauskaa! Siitä saakin sitten lukea ympäri nettiä, kun kaikilla paikallaolijoilla on blogi. Löytyy, jos osaa etsiä. ;)
Jouduin heräämään juhannusaattoma 3.30, koska mulla alko työt 5.00 aamulla. Vireystaso oli kyllä sitten illalla ihan sen mukanen...
Juhannuksen jälkeen oon vaan ollut töissä joka päivä ja lukenut Twilightia. Ja Iitu lainas mulle sen toisen osan siitä sarjasta, että taas menee vähän aikaa pilvessä, kun keskittyy vaan siihen.
Nyt mulla on kaks vapaapäivää siis tiedossa. Me aiotaan huomenna mennä VIHDOIN ostamaan meidän reililiput. Ja jotain hortoilemaan Helsinkiin.
Ehkäpäs saan tän blogin nimenkin muutettua lähiaikoina. Jos vaan saan jonkun kaverin *köhköh pojat* auttamaan *köhköh tekemään* mulle uuden bannerin... :D
Mutta siis. Olin juhannuksena siis....
...polttamassa kokkoa...
.. soittelemassa heinäpilliä...
... katsomassa kalamiehen touhuamista (yöks)...
... juhannussaunassa vihtomassa (se kuva on sensuroitu)...
... syömässä IHANAA japanilaista jauheliha-tofuruokaa...
... soutelemassa...
...ja olemassa oma itseni...
... Jetron...
... mökillä! :) Oliko vähän hauskaa! Siitä saakin sitten lukea ympäri nettiä, kun kaikilla paikallaolijoilla on blogi. Löytyy, jos osaa etsiä. ;)Jouduin heräämään juhannusaattoma 3.30, koska mulla alko työt 5.00 aamulla. Vireystaso oli kyllä sitten illalla ihan sen mukanen...
Juhannuksen jälkeen oon vaan ollut töissä joka päivä ja lukenut Twilightia. Ja Iitu lainas mulle sen toisen osan siitä sarjasta, että taas menee vähän aikaa pilvessä, kun keskittyy vaan siihen.
Nyt mulla on kaks vapaapäivää siis tiedossa. Me aiotaan huomenna mennä VIHDOIN ostamaan meidän reililiput. Ja jotain hortoilemaan Helsinkiin.
Ehkäpäs saan tän blogin nimenkin muutettua lähiaikoina. Jos vaan saan jonkun kaverin *köhköh pojat* auttamaan *köhköh tekemään* mulle uuden bannerin... :D
keskiviikko 17. kesäkuuta 2009
Kun mä sanoin jee-jee, kaikki sano jee-jee. -J. Karjalainen
Jeejeejeee! Se on ohi! Tajuttoman hieno tunne.
No, en todellakaan tiedä, että miten se meni. En halua kattoa mitään oikeita vastauksia netistä, koska sekoaisin lopullisesti. Joten annan olla ja odotan kiltisti 3.7. asti, että saan tiedon, et miten kävi. Kai ne ihan hyvin meni. Vastasin vaan sellasiin, joista luulin olevani oikeessa. Eli ihan eri taktiikalla kuin viime vuonna, että ehkä tänä vuonna tärppää. Mutta siis, en pääse Helsinkiin sillä vastaamismäärällä, mutta katotaan nyt... :)
Eilen olin Annukalla yötä. Grillattiin ja tehtiin lettuja, mistä mulla on kuviakin, mutta kun olen kirjastossa koneella, niin en oikein saa niitä tänne. Käytiin saunomassa ja Annukka teki jopa hienon saunavastan! ^^ Tottakai sitten mentiin liian myöhään nukkumaan ja tänä aamuna meinasi kuolla, kun joutui heräämään 5.30 töihin. Mutta olikin tosi kivaa olla töissä, ihan erilaista kuin ennen, kun on pomo ja porukka vaihtunut. Paljon rennompi tunnelma. Huomenna saattaa vaan olla pikkasen paikat kipeänä, kun siivosin jauhovarastoa. Kantelin ja nostelin sellasia 10-30kg jauhosäkkejä ees taas... Leipureilla on ainakin hyvä haba, jos ei muuta! ;)
Ihan outoa, kun ei tartte enää lukea pääsykokeisiin. Tässähän tulee ihan stressi, että keksii itselleen vapaa-ajan ohjelmaa! :D Aion kyllä nyt lukea jotain muuta, kun vihdoin voi. Aion alottaa sillä ahdistavan kuuluisalla Twilightilla ja olen aika skeptinen sen suhteen, koska se on taas sellanen aivansairaankuuluisapakkolukea-kirja. Mut sen jälkeen sitten luen taas jotain hienoja kirjallisuuden klassikoita. Oliver Twist, Humiseva harju ja Sinuhe Egyptiläinen on ainakin listalla... Ja vääntää mun au pair -vuodesta sellanen leikekirja. Ja suunnitella reiliä. Ja tavata kavereita. Ja käydä kesäteatterissa. Ja Ruisrockissa. Ja uida. Ottaa aurinkoa. Käydä töissä. Jajaja... Hmm... Taitaa stressiä pukata sittenkin ihan jostain muusta syystä...
Hehheh, muistatteko, kun mietin, että kauanko mulla kestää, että opin pyytämään anteeksi suomeksi, kun törmään johonkin kadulla? Eilen tulin sieltä pääsykokeesta ja yritin sen jälkeen sitten löytää mun kännykälle koteloa, joka ei olisi sellanen juntti silikonihommeli. Noh, menin ihan väärään kauppaan sisään ja käännyin heti ovella takaisin ja tietenkin törmäsin johonkin mun ikäiseen tyttöön. Arvatkaas mitä sanoin? No, oon ainakin päässy jo siitä ranskasta yli. Mutta mä sanoin sille 'Moi!', hymyilin ja menin pois. Ööh, täh? Nauroin ittekin omalle junttiudelleni. Enkä tässä sit vielä lähiaikoina oppii... :D Toivottavasti. Ehkä ois ainakin ihan hyvä töissä oppia sanomaan jotain järkevää, kun on kaupassa töissä. Muuten tulee taas positiivista palautetta meiän leipureista.
Oon muuten juonut aivan liikaa kahvia. Saan jonkun kofeiinimyrkytyksen millä hetkellä hyvänsä. Kello on vasta vähän vaille viis ja mä oon juonu jo viis kupillista. Pitää ehkä vähän rajoittaa... :D Mutta suomalainen kahvi on niin hyvääää!
Joo. Eipäs mulla muuta kai tällä kertaa. Perjantaina töiden jälkeen mä lähden viettämään juhannusta. Ehkäpäs saatte vielä tietää, että minne... ;)
No, en todellakaan tiedä, että miten se meni. En halua kattoa mitään oikeita vastauksia netistä, koska sekoaisin lopullisesti. Joten annan olla ja odotan kiltisti 3.7. asti, että saan tiedon, et miten kävi. Kai ne ihan hyvin meni. Vastasin vaan sellasiin, joista luulin olevani oikeessa. Eli ihan eri taktiikalla kuin viime vuonna, että ehkä tänä vuonna tärppää. Mutta siis, en pääse Helsinkiin sillä vastaamismäärällä, mutta katotaan nyt... :)
Eilen olin Annukalla yötä. Grillattiin ja tehtiin lettuja, mistä mulla on kuviakin, mutta kun olen kirjastossa koneella, niin en oikein saa niitä tänne. Käytiin saunomassa ja Annukka teki jopa hienon saunavastan! ^^ Tottakai sitten mentiin liian myöhään nukkumaan ja tänä aamuna meinasi kuolla, kun joutui heräämään 5.30 töihin. Mutta olikin tosi kivaa olla töissä, ihan erilaista kuin ennen, kun on pomo ja porukka vaihtunut. Paljon rennompi tunnelma. Huomenna saattaa vaan olla pikkasen paikat kipeänä, kun siivosin jauhovarastoa. Kantelin ja nostelin sellasia 10-30kg jauhosäkkejä ees taas... Leipureilla on ainakin hyvä haba, jos ei muuta! ;)
Ihan outoa, kun ei tartte enää lukea pääsykokeisiin. Tässähän tulee ihan stressi, että keksii itselleen vapaa-ajan ohjelmaa! :D Aion kyllä nyt lukea jotain muuta, kun vihdoin voi. Aion alottaa sillä ahdistavan kuuluisalla Twilightilla ja olen aika skeptinen sen suhteen, koska se on taas sellanen aivansairaankuuluisapakkolukea-kirja. Mut sen jälkeen sitten luen taas jotain hienoja kirjallisuuden klassikoita. Oliver Twist, Humiseva harju ja Sinuhe Egyptiläinen on ainakin listalla... Ja vääntää mun au pair -vuodesta sellanen leikekirja. Ja suunnitella reiliä. Ja tavata kavereita. Ja käydä kesäteatterissa. Ja Ruisrockissa. Ja uida. Ottaa aurinkoa. Käydä töissä. Jajaja... Hmm... Taitaa stressiä pukata sittenkin ihan jostain muusta syystä...
Hehheh, muistatteko, kun mietin, että kauanko mulla kestää, että opin pyytämään anteeksi suomeksi, kun törmään johonkin kadulla? Eilen tulin sieltä pääsykokeesta ja yritin sen jälkeen sitten löytää mun kännykälle koteloa, joka ei olisi sellanen juntti silikonihommeli. Noh, menin ihan väärään kauppaan sisään ja käännyin heti ovella takaisin ja tietenkin törmäsin johonkin mun ikäiseen tyttöön. Arvatkaas mitä sanoin? No, oon ainakin päässy jo siitä ranskasta yli. Mutta mä sanoin sille 'Moi!', hymyilin ja menin pois. Ööh, täh? Nauroin ittekin omalle junttiudelleni. Enkä tässä sit vielä lähiaikoina oppii... :D Toivottavasti. Ehkä ois ainakin ihan hyvä töissä oppia sanomaan jotain järkevää, kun on kaupassa töissä. Muuten tulee taas positiivista palautetta meiän leipureista.
Oon muuten juonut aivan liikaa kahvia. Saan jonkun kofeiinimyrkytyksen millä hetkellä hyvänsä. Kello on vasta vähän vaille viis ja mä oon juonu jo viis kupillista. Pitää ehkä vähän rajoittaa... :D Mutta suomalainen kahvi on niin hyvääää!
Joo. Eipäs mulla muuta kai tällä kertaa. Perjantaina töiden jälkeen mä lähden viettämään juhannusta. Ehkäpäs saatte vielä tietää, että minne... ;)
maanantai 15. kesäkuuta 2009
Stop or go, say yes or now, it's a day before tomorrow. -Brainstorm
Määää kuolen, mä kuolen, mä kuolen, mä kuolen...
Paniikki!!! Yääääh!!!
Ei se ole maailmanloppu, jos ei pääse opiskelemaan. Yäääh.
Kuolen silti. Ahdistaa. Kuolema.
Tällanen aikuismainen tapa kohdata asioita.
Ei mulla mitään muuta. Huomenna sitten lisää fiiliksiä, jos oon elossa.
Paniikki!!! Yääääh!!!
Ei se ole maailmanloppu, jos ei pääse opiskelemaan. Yäääh.
Kuolen silti. Ahdistaa. Kuolema.
Tällanen aikuismainen tapa kohdata asioita.
Ei mulla mitään muuta. Huomenna sitten lisää fiiliksiä, jos oon elossa.
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
If that's what it takes, then I'll sell my soul. -Milow
Minä rakastan Suomen kesää. Eilen illalla siis salamoi ja satoi aika rankasti.
Njoo, eipäs mulle ihmeempiä kuulu. Oon lopen kyllästynyt pääsykoekirjallisuuteen. Huominen pitää vielä jaksaa ja sit ohi on! Pitäkää kaikki mulle peukkuja tiistaina 10-12 Suomen aikaa. :) Mä tahdon opiskelemaan, armeliaat pääsykokeiden laatijat!
Kävin eilen moikkaamassa Arimoa Upinniemessä. Ihan hassua tuo Suomen armeija, kun ei ne siellä tee mitään viikonloppuna ja silti siellä pitää istua. Ihme touhua... Mutta olin hyvä tyttöystävä ja vein sille tuoreita mokkapaloja. :)
Kohta menen saunaan ja nukkumaan. Jaksaa huomenna sitten lukea jotain 8 tuntia ainakin mun tiivistelmiä. Ja Huippuvalmennuksen tiivistelmää. Ja laskea jotain typeriä harjotustehtäviä. Ja itkeä välillä, kun ei jaksa. :P
Voi sitä riemun määrää, et jos en pääse opiskelemaan... No, sit ens vuonna valmennuskurssille, jos en pääse. Ei kai se elämä siihen loppuis. En vaan jaksais taas opiskella samoja juttuja...
tiistai 9. kesäkuuta 2009
Ja kaikista ihmeistä kaunein on tahto ja luottamus rakkauteen -A.W.Yrjänä
Jeps. Tänään luin taas, kaikkien yllätykseksi. Ja soittelin pianoa aina, kun piti pitää taukoa.
Ja tein ruokaa Jetron ohjeella. Sellasta ylihelppoa maustettua riisiä, sopi just mun kulinaristiselle mielialalleni tänään.
Tässä siis ohje (toivottavasti muistan tän oikein, mut näin mä siis sen tein):
Maustettu riisi a la Jetro: (miks se muuten on a la, vaikka Jetro on mies? Vai pitäskö se olla au Jetro? Nyt tartteis PYn mielipiteen.)
Laita öljyä kattilan pohjalle ja lisää siihen 1-2 pilkottua sipulia ja pari kolme neljä viis ( :D ) pilkottua valkosipulinkynttä (oman maun mukaan siis). Kuullota hetki ja lisää sitten riisi (sen verran, kuin on porukkaa syömässä). Kääntele hetken aikaa, kunnes se riisi muuttuu vähän valkeaksi ja sitten lisää ohjeen mukaan vettä. Lisää tuoretta pilkottua tomaattia 1-3 (koosta ja riisin määrästä riippuen) ja 1-2 lihaliemikuutiota. Anna hautua kannen alla ja sekottele välillä, ettei pala pohjaan. Syö kanan, kalan tai jonkun kivan kanssa. :) (Mä söin tänään ah, niin kaivattuja hunajamarinoituja kanoja.)
Huomenna mulla on työhöntulotarkastus ja ajattelin ajaa Nummelaan mopolla ekaa kertaa pariin vuoteen. Katotaan kuolenko Porintielle... :D
Ja tein ruokaa Jetron ohjeella. Sellasta ylihelppoa maustettua riisiä, sopi just mun kulinaristiselle mielialalleni tänään.
Tässä siis ohje (toivottavasti muistan tän oikein, mut näin mä siis sen tein):
Maustettu riisi a la Jetro: (miks se muuten on a la, vaikka Jetro on mies? Vai pitäskö se olla au Jetro? Nyt tartteis PYn mielipiteen.)
Laita öljyä kattilan pohjalle ja lisää siihen 1-2 pilkottua sipulia ja pari kolme neljä viis ( :D ) pilkottua valkosipulinkynttä (oman maun mukaan siis). Kuullota hetki ja lisää sitten riisi (sen verran, kuin on porukkaa syömässä). Kääntele hetken aikaa, kunnes se riisi muuttuu vähän valkeaksi ja sitten lisää ohjeen mukaan vettä. Lisää tuoretta pilkottua tomaattia 1-3 (koosta ja riisin määrästä riippuen) ja 1-2 lihaliemikuutiota. Anna hautua kannen alla ja sekottele välillä, ettei pala pohjaan. Syö kanan, kalan tai jonkun kivan kanssa. :) (Mä söin tänään ah, niin kaivattuja hunajamarinoituja kanoja.)
Huomenna mulla on työhöntulotarkastus ja ajattelin ajaa Nummelaan mopolla ekaa kertaa pariin vuoteen. Katotaan kuolenko Porintielle... :D
maanantai 8. kesäkuuta 2009
Mun elämä, milloin siitä tuli näin hirveä? -Maija Vilkkumaa
Hahhah, eikö ole hyvä otsikko? Mutta oikeesti, miks pitää olla jotkut pääsykokeet? >.<
Oon varmaan kadottanut kaikki mun lukijat, kun en kirjota enää joka päivä. :( Anteeksi. Yritän skarpata taas.
Me syötiin lauantaina Annukan, Iitun, äitin, iskän, Teemun ja Kimmon kanssa fondueta.
Kaikki oli lievästi sanottuna skeptisiä maun suhteen, koska se kuulemma haisi niin pahalta. Iskänkin piti avata ikkuna, ettei kuulemma tukehdu hajuun. Mutta jotain te ette ikinä usko...
Kyllä, Arimo söi fondueta! ^^ Hiihii, se syö sitten joskus mun kanssa puoliks sen vikan pussin. Vai mitä Arimo? ;)
Tänään mä luin vaan pääsykokeisiin. Oon niin jännittävä persoona vielä viikon. Voin tietysti kertoa, kuinka opin taas jännittäviä asioita maksutaseesta ja rahapolitiikasta. ;)
Aion pinnistää kohta lenkille. En ole vielä kyllä päättänyt, että juoksisinko vai keppikävelisin. Yritän alkaa ahkeraksi ja urheilla. Mutta alottaminen on aina yhtä vaikeeta, kun on huono kunto ja ei jaksa juosta kauaa putkeen... Mut kai tää tästä. Jos saisin itseni innostumaan. Ja mulla on omakeksimä rangaistus itselläni, minkä takia mun pitää liikkua... En saa ostaa vaatteita, ennenkuin olen laihtunut tiettyyn kilomäärään. Että parempi alkaa liikkumaan, ennenkuin joudun olla alasti. :D
Voivoi, kuinka jännittävää tekstiä. Mutta ehkä mun jutut paranee ens viikolla. Kun pääsen pääsykokeeseen ja TÖIHIN. :D
Oon varmaan kadottanut kaikki mun lukijat, kun en kirjota enää joka päivä. :( Anteeksi. Yritän skarpata taas.
Me syötiin lauantaina Annukan, Iitun, äitin, iskän, Teemun ja Kimmon kanssa fondueta.
Kaikki oli lievästi sanottuna skeptisiä maun suhteen, koska se kuulemma haisi niin pahalta. Iskänkin piti avata ikkuna, ettei kuulemma tukehdu hajuun. Mutta jotain te ette ikinä usko...Kyllä, Arimo söi fondueta! ^^ Hiihii, se syö sitten joskus mun kanssa puoliks sen vikan pussin. Vai mitä Arimo? ;)
Tänään mä luin vaan pääsykokeisiin. Oon niin jännittävä persoona vielä viikon. Voin tietysti kertoa, kuinka opin taas jännittäviä asioita maksutaseesta ja rahapolitiikasta. ;)
Aion pinnistää kohta lenkille. En ole vielä kyllä päättänyt, että juoksisinko vai keppikävelisin. Yritän alkaa ahkeraksi ja urheilla. Mutta alottaminen on aina yhtä vaikeeta, kun on huono kunto ja ei jaksa juosta kauaa putkeen... Mut kai tää tästä. Jos saisin itseni innostumaan. Ja mulla on omakeksimä rangaistus itselläni, minkä takia mun pitää liikkua... En saa ostaa vaatteita, ennenkuin olen laihtunut tiettyyn kilomäärään. Että parempi alkaa liikkumaan, ennenkuin joudun olla alasti. :D
Voivoi, kuinka jännittävää tekstiä. Mutta ehkä mun jutut paranee ens viikolla. Kun pääsen pääsykokeeseen ja TÖIHIN. :D
perjantai 5. kesäkuuta 2009
Mä aion kasvaa isoks, mutten koskaan aikuisuuteen vaivu. -Happoradio
Moi taas kaikki!
Pääsin siis turvallisesti Suomeen. :) Täällä sataa vettä masentavasti, on satanut jo kaksi päivää... Oli oikein ihana paluu arkeen. Alle 10 astetta lämmintä ja tihkusadetta, jihaa, j'adore mon pays!
Eilen... Joo, surkeiden sattumusten sarja. Mulle ostettiin iPhone ja noh, se ei toimi. Laitoin sen päälle ja siihen ilmestyi sellanen ihana Applen logo ja se ei sitten enää liikkunut siitä mihinkään. Liitin sen koneeseen, iTunes herjaa, laitoin kiinni, avasin, vaihdoin SIMiä siihen ja tein vaikka mitä. Soitin sitten tekniseen tukeen ja se käski viedä sen huoltoon. Koko eilinen sitten ärsytti katsoa sitä, kun se on niin mehukas, MUTTA se ei toimi. Hienoa. Just my luck. Tänään vein sen sitten Isoon Omenaan huoltoon ja kuulemma siinä menee puolitoista viikkoa, että saan sen takaisin. 'Ei ole kyllä monta tällasta sattunut.' No sitä en epäile. Saisinko jonkun palkinnon mun hyvästä tuurista? :D
Ostettiin samalla mulle lenkkarit, mutta en mä tietenkään niitä ole kunnolla päässyt testaamaan, koska sataa masentavan tasasesti. Käytiin myös ostamassa valkoviiniä, jotta huomenna voidaan syödä fondueta, kun Annukka ja Iitu tulee meille saunomaan. :)
On muuten ollut todella vaikeaa puhua suomea kaupassa, aivan kuten oletinkin. Kun soitin sinne Soneran tekniseen tukeen, Arimo nauroi vieressä, että 'sä olet kyllä ihan pihalla'. Ja äsken meinasin sanoa bonjour jollekin koirankuljettajalle.
Toistaseksi en kyllä ole kokenut suurempaa kotiintuloshokkia. Huomasin vaan, että olin totaalisesti unohtanut pari juttua mun elämästä täällä. Nakkileivät, vaatekaapin sisällön, mun huoneessa olevan telkkarin, Vaasan ihanat kokojyväpaahtoleivät (nammmm), iskän saunanlämmitysmetodin (120 astetta) jne.
Nyt me aletaan katsoa Arimon kanssa Couplingia. :) Kirjottelen taas, kunhan mulle tapahtuu jotain mainittavaa. Huomenna on vuorossa Taloustieteiden oppikirjaa ja sitä fondueta... Jospas siis siitä sitten seuraavan kerran... ;)
P.S. Mitä siellä Sveitsissä näyttää?
P.P.S. Anteeksi, ettei tässä nyt ole kuvia, mutta mun kamera on kotona ja mä olen Arimolla Nummelassa.
Pääsin siis turvallisesti Suomeen. :) Täällä sataa vettä masentavasti, on satanut jo kaksi päivää... Oli oikein ihana paluu arkeen. Alle 10 astetta lämmintä ja tihkusadetta, jihaa, j'adore mon pays!
Eilen... Joo, surkeiden sattumusten sarja. Mulle ostettiin iPhone ja noh, se ei toimi. Laitoin sen päälle ja siihen ilmestyi sellanen ihana Applen logo ja se ei sitten enää liikkunut siitä mihinkään. Liitin sen koneeseen, iTunes herjaa, laitoin kiinni, avasin, vaihdoin SIMiä siihen ja tein vaikka mitä. Soitin sitten tekniseen tukeen ja se käski viedä sen huoltoon. Koko eilinen sitten ärsytti katsoa sitä, kun se on niin mehukas, MUTTA se ei toimi. Hienoa. Just my luck. Tänään vein sen sitten Isoon Omenaan huoltoon ja kuulemma siinä menee puolitoista viikkoa, että saan sen takaisin. 'Ei ole kyllä monta tällasta sattunut.' No sitä en epäile. Saisinko jonkun palkinnon mun hyvästä tuurista? :D
Ostettiin samalla mulle lenkkarit, mutta en mä tietenkään niitä ole kunnolla päässyt testaamaan, koska sataa masentavan tasasesti. Käytiin myös ostamassa valkoviiniä, jotta huomenna voidaan syödä fondueta, kun Annukka ja Iitu tulee meille saunomaan. :)
On muuten ollut todella vaikeaa puhua suomea kaupassa, aivan kuten oletinkin. Kun soitin sinne Soneran tekniseen tukeen, Arimo nauroi vieressä, että 'sä olet kyllä ihan pihalla'. Ja äsken meinasin sanoa bonjour jollekin koirankuljettajalle.
Toistaseksi en kyllä ole kokenut suurempaa kotiintuloshokkia. Huomasin vaan, että olin totaalisesti unohtanut pari juttua mun elämästä täällä. Nakkileivät, vaatekaapin sisällön, mun huoneessa olevan telkkarin, Vaasan ihanat kokojyväpaahtoleivät (nammmm), iskän saunanlämmitysmetodin (120 astetta) jne.
Nyt me aletaan katsoa Arimon kanssa Couplingia. :) Kirjottelen taas, kunhan mulle tapahtuu jotain mainittavaa. Huomenna on vuorossa Taloustieteiden oppikirjaa ja sitä fondueta... Jospas siis siitä sitten seuraavan kerran... ;)
P.S. Mitä siellä Sveitsissä näyttää?
P.P.S. Anteeksi, ettei tässä nyt ole kuvia, mutta mun kamera on kotona ja mä olen Arimolla Nummelassa.
keskiviikko 3. kesäkuuta 2009
3.6.2009 klo 14.25 Cointrinin lentokenttä, Geneve, Sveitsi
Hei Sveitsi!
Istun nyt täällä luonasi, Geneven lentokentällä portilla B33. Kohta lähden Suomeen ja me emme tapaa enää vähään aikaan. .. Siksi ajattelin kirjoittaa sinulle.
Hyvästelin äsken tärkeimmät ihmiset minulle täällä Sveitsissä. PY:n ja Vilin jo maanantaina, Sarkun, Allanin ja Roosin ihan vähän aikaa sitten. Pystyin skarppaamaan siinä tilanteessa, mutta nyt minua melkein jo itkettää. Tuntuu niin kummalliselta, ettei enää näe heitä. Vaikka kohta näen sitten kaikki suomalaiset minulle tärkeät ihmiset, mutta silti… Hyvästit ovat aina vaikeita. Tänään kyllä helpotti se, että tietää, että ne ihmiset tapaa vielä. Vaikeampaa oli sanoa hyvästit teatterikurssilaisille, Emmalle, Emilylle, Lysalle ja Fridille…
Minusta tuntuu todella oudolta, kun lähden pois. Kun tällä hetkellä minun kotini tuntuu olevan enemmän siellä Aire-la-Villessä kuin Karkkilassa. Kyllä se varmaan pian muuttuu ja minä totun puhumaan kassatädille suomea ja pyytämään anteeksi suomeksi, kun törmään ihmisiin kadulla. Kauankohan siihen menee? Katsotaan. :)
Kiitos, kun sain olla vuoden luonasi. Vaikka aluksi meillä olikin jonkinlainen viha-rakkaussuhde, taisin todella rakastua sinuun. Tahtoisin ehdottomasti muuttaa luoksesi joskus uudestaan, ainakin vähäksi aikaa. Ehkä se vielä onnistuu. Toivottavasti sinä et unohda minua sillä aikaa, kun olen Suomessa. Minä en ainakaan koskaan unohda sinua ja kaikkea sitä, joita kanssasi koin. Lupaan tulla tervehtimään sinua uudestaan Annukan kanssa, kun menemme reilaamaan kesällä! Olethan vielä täällä sitten ottamassa minut vastaan?
Nyt minun pitää jo rientää. Boarding alkaa. Nähdään taas pian!
Bisous, Laura
tiistai 2. kesäkuuta 2009
Merivirtojen juoksuun tai tuuleen, sen kirjoitukseen, lennä mieleni lennä, voit mennä, en pelkää ollenkaan. -CMX
(Pilkut ihan keturallaan tossa otsikossa, mutta ei tuohon päde mitkään maailman pilkkusäännöt, niin vedin fiilispohjalta.)
Noniin, yritän kirjottaa tän nyt jotenkin pikasesti, koska mä lupasin (lähinnä itselleni) herätä ajoissa huomenna, koska on viimeinen kerta, kun näen PYn ja Vilin. Siis ennen lähtöä. Ellei joku meistä tule sokeaksi tai menehdy (kaunis sana tuo muuten), niin eiköhän me vielä treffata tulevaisuudessa... Eniveis. Siis hyvästien takia pitäs mennä punkkaan ajoissa, kun viime yönä jäi noi unet vähälle...
Perjantaina siis lähdettiin joskus kuuden aikaan kai ajamaan. Ajettiin vähän pieleen, kun unohdettiin keskittyä opasteisiin, kun juteltiin Sarkun kanssa reilistä... Joten sitten punkattiin jossain Genovan liepeillä pikkusessa hotellissa. Kateltiin ajomatkalla poikien kanssa Yksin kotona I ja Wall-E. On muuten ehkä maailman masentavin piirretty se Wall-E. Vaikka se onkin tosi sulonen ja sen varmaan pitäs olla mieltäkohottava ja niin eespäin, mutta mä tyyliin alan itkeä, kun koko maapallo on peittyny roskaan ja yks pikkanen robotti raataa täysillä, et sais sen siivottua ja ihmisistä on tullut selkärangattomia läskikasoja ja ja...
Allan muuten kysyi multa, että miksi ne ihmiset ei osaa siinä kävellä. Yritin selittää sille jotain evoluutiosta, mutta se mitään tainnu tajuta. Ymmärtäväisen näkösenä hymyili ja ajatteli varmaan mielessään, että 'taas toi Laura sekoilee, mut annan sen jatkaa ihan säälistä, onhan sen vika viikonloppu...' :D
Lauantaina sitten herättiin siellä ja lähdettiin aamusuihkutteluiden jälkeen Santa Margharitaan (miten se kirjotetaan, no idea, googletellaanpas tässä, kun täähän piti tehdä ripeesti...). Jaa, ilman hoota. Santa Margaritaan siis aamupalalle. Oiii miten ihana maa Italia on. Aivan törkeen söpöä! ^^ Jotain siellä kierreltiin ja katteltiin ja mentiin sitten meidän B&B-paikkaan.
Tuon paikan erikoisuus oli tällaiset maalatut koristeet seinissä. Tämä on musta aika havainnollistava kuva. Kaikkien niiden kylien, joissa käytiin, talojen seinät oli maalattu näin. Ihania, vai mitä?
Allan posee. (Kuitenkin Jetro opettanut sille tuon piis-merkin...)
Kun oltiin purettu kassit, lähdettiin 'vaeltamaan'. Meni vähän poskelle tää meiän vaellusviikonloppu, kuten tuutte huomaamaan... Mutta siis, aiottiin mennä kattomaan jotain luostaria... San Fruttuosoon. (Mutta noh, me käveltiin vähän pieleen ja sit me mentiin siellä syömään jonnekin suloseen sairaan kalliiseen paikkaan siellä kukkulalla. Ja luostariin maksoikin jotain sisään ja ei haluttu maksaa, niin sitten levytettiin siellä rannalla ja kävin huljuttamassa varpaitani Välimeressä. Pojat uiskenteli ja me makoiltiin siellä.
Tuossa oltiin siis kai, kun mentiin sinne luostarille.
Yritin ottaa taiteellista kuvaa Välimerestä...
San Fruttuososta
No comments ;)
Koska pojat ei halunnu kävellä takasin (yyh, kauheen pitkä matka ois ollu, ehkä 3km), niin tultiin laivalla takas. Noh, koska oli jotenkin kirottu viikonloppu meidän kannalta, meinattiin missata viimenen laiva. Sattumalta huomattiin, että oltiin katottu aikataulut pieleen päivämäärien takia ja että Portofinoon ei mennyt sinä päivänä ollenkaan laivoja, joten mentiin jonnekin, mistä sitten mentiin bussilla Santa Margaritaan.
Allan sai meduusan kiinni. Se vaan kattoi sitä, mutta se oli jo kuollu, kun se päästi sen takas veteen. Ällöttävä löllykkä tuollalailla aseteltuna...
Yritin ottaa hienoa taiteellista kuvaa kaiteesta, joka oli tollee hauskasti jotenkin ruostunut meriveden takia.
Iskälle lintu! (Siis. Tiedoksi kaikille. Meidän iskä tykkää linnuista. Se ruokkii niitä kesälläkin, ettei reppanat kuole nälkään. Ja se joskus sitten kommentoi mulle, kun sanoin täällä blogissa joutsenta sorsaksi. Niin nyt kaikki linnut on omistettu iskälle. Sorsia isille! ;)
Syötiin siellä illalla (mä söin jotain sellasta simpukkapastaa, namnam! ^^) ja käytiin jäätelöllä ja sit mentiin nuksimaan. Tai yritin nukkua, mutta Allan kuorsasi (pidin sitä välillä nenästä kiinni ja yritin käännellä sitä kyljelleen. Kyllä se kolme minuuttia siinä aina pysy ja just kun meinasin nukahtaa, se käänty ja kuorsas taas) ja muut asukit siellä kävi suihkussa ja vessassa. Äänieristykset on tunnetusti yliarvostettuja, joten nukahdin varmaan ties millon.
Sunnuntaina poikien hihhulointikohtausten jälkeen käytiin aamupalalla ja mentiin sitten laivalla sinne San Fruttuosoon, josta oli ideana vaeltaa Portofinoon. Noh, just our luck, kun oltiin laivassa, alkoi sataa vettä ja sitä tuli kuin aisaan. Ooteltiin siellä ja juotiin cappuccinoa, mutta ei se sade siitä lakannut. Mentiin sitten sillä laivalla Portofinoon ja käppäiltiin siellä. Ostettiin eväät ja käytiin 'vaeltamassa' vartti jonnekin majakalle ja syötiin siellä eväät.
Portofinon söpöjä taloja ja veneitä.
Tuolla majakassa käytiin.
Meillä oli hauskaa PYn kanssa. :D
Kierreltiin Portofinoa ja sitten ööh... ainiin, me käveltiin sieltä rannalle ja sieltä rannalta sitten jonnekin kukkulalle. Pojat ja PY meni sieltä Santa Margaritaan bussilla, mutta me reippailtiin Sarkun kanssa sieltä alas. Syötiin illalla sitten tyhmässä ravintolassa, jota se B&B-paikan pitäjä suositteli, mutta meistä se oli ihan kökköhuono. Sit me mentiin nuksimaan. Tai muut meni. Musta oli ensinnäkin paljon kivempaa ensin yrittää saada Allan lopettamaan kuorsaamisen ja sitten yrittää nukkua. Olin hereillä vielä aamuviideltä, kun Vili alkoi yskimään astman takia.
Tuo poika, joka on tuolla takana, on nimeltään Jetro. Ja se oli italialainen. O.o (Hieno paparazzi-kuva, vai mitä?)
Tänään siis herättiin huikeiden kolmen tunnin yöunien jälkeen aamupalalle, pakattiin ja lähdettiin. Ideana oli mennä Genovaan Euroopan suurimpaan akvaarioon, mutta onnetar suosi, ja koko Genova oli tukossa ja kun vihdoin päästiin 1,5 tunnissa siitä ruuhkasta pois, todettiin, että ei me haluta jonottaa paria tuntia, että saadaan liput sinne akvaarioon. Kökköjen kököt, lähettiin pois. Katottiin poikien kanssa Yksin kotona III ja jotain typerää Transformersia (Allankin inhos sitä, ei oo vaan tyttömäinen mielipide!). Ja luin Tuntematonta sotilasta, jonka yritän saada läpi ennen keskiviikkoa.
Tänä aamuna. Vili otti tämän. En muista nuuhkineeni jotain ihmeen puskaa aamupalalla kyllä... Oon nukkunu tarpeeks ja sillee... :D
Tässä kylässä käytiin tänään syömässä. Nimeä en muista.
Siinäpäs se reissu.
Nyt illalla ollaan sählätty kaikenlaista. Pelattiin viimeinen Scrabble (suklaaversiota, joka ostettiin jouluna... :D) ja tein Sarkulle vihdoin french manicuren, joka mun on pitänyt tehdä sille varmaan viime vuodesta. Mutta se on aina katkassut sen kynnet, kun mun on pitäny alkaa tehdä sitä... :/
Huomenna siis on viimeinen päivä täällä. Mun pitää mennä sulkemaan mun pankkitili. Taikka vaihtamaan osote ja kiskomaan rahat sieltä. Ja sit pitää pakata lopullisesti kaikki. Aika lailla on kaikki jo kassissa, mitä tässä pöydällä on tää läppäri, Taloustieteen oppikirja ja jotain kynsientekovermeitä. :P Matkalaukkuongelmat ratkes, kun ihana PY lahjotti mulle jonkun ikivanhan matkalaukun, jonka pojat ja Ellu tuo sit Suomeen heinäkuun alussa. Kai mä voin kuukaudeks luopua villapaidoista, piposta ja muusta ajankohtasesta..?
Jep. Latailenpa ne kuvat ja sit nuksimaan. Ansaittuja... 6 tunnin yöunia taas. ^^
P.S. Eihän tähän menny kuin tunti!
Noniin, yritän kirjottaa tän nyt jotenkin pikasesti, koska mä lupasin (lähinnä itselleni) herätä ajoissa huomenna, koska on viimeinen kerta, kun näen PYn ja Vilin. Siis ennen lähtöä. Ellei joku meistä tule sokeaksi tai menehdy (kaunis sana tuo muuten), niin eiköhän me vielä treffata tulevaisuudessa... Eniveis. Siis hyvästien takia pitäs mennä punkkaan ajoissa, kun viime yönä jäi noi unet vähälle...
Perjantaina siis lähdettiin joskus kuuden aikaan kai ajamaan. Ajettiin vähän pieleen, kun unohdettiin keskittyä opasteisiin, kun juteltiin Sarkun kanssa reilistä... Joten sitten punkattiin jossain Genovan liepeillä pikkusessa hotellissa. Kateltiin ajomatkalla poikien kanssa Yksin kotona I ja Wall-E. On muuten ehkä maailman masentavin piirretty se Wall-E. Vaikka se onkin tosi sulonen ja sen varmaan pitäs olla mieltäkohottava ja niin eespäin, mutta mä tyyliin alan itkeä, kun koko maapallo on peittyny roskaan ja yks pikkanen robotti raataa täysillä, et sais sen siivottua ja ihmisistä on tullut selkärangattomia läskikasoja ja ja...
Allan muuten kysyi multa, että miksi ne ihmiset ei osaa siinä kävellä. Yritin selittää sille jotain evoluutiosta, mutta se mitään tainnu tajuta. Ymmärtäväisen näkösenä hymyili ja ajatteli varmaan mielessään, että 'taas toi Laura sekoilee, mut annan sen jatkaa ihan säälistä, onhan sen vika viikonloppu...' :D
Lauantaina sitten herättiin siellä ja lähdettiin aamusuihkutteluiden jälkeen Santa Margharitaan (miten se kirjotetaan, no idea, googletellaanpas tässä, kun täähän piti tehdä ripeesti...). Jaa, ilman hoota. Santa Margaritaan siis aamupalalle. Oiii miten ihana maa Italia on. Aivan törkeen söpöä! ^^ Jotain siellä kierreltiin ja katteltiin ja mentiin sitten meidän B&B-paikkaan.
Tuon paikan erikoisuus oli tällaiset maalatut koristeet seinissä. Tämä on musta aika havainnollistava kuva. Kaikkien niiden kylien, joissa käytiin, talojen seinät oli maalattu näin. Ihania, vai mitä?
Allan posee. (Kuitenkin Jetro opettanut sille tuon piis-merkin...)Kun oltiin purettu kassit, lähdettiin 'vaeltamaan'. Meni vähän poskelle tää meiän vaellusviikonloppu, kuten tuutte huomaamaan... Mutta siis, aiottiin mennä kattomaan jotain luostaria... San Fruttuosoon. (Mutta noh, me käveltiin vähän pieleen ja sit me mentiin siellä syömään jonnekin suloseen sairaan kalliiseen paikkaan siellä kukkulalla. Ja luostariin maksoikin jotain sisään ja ei haluttu maksaa, niin sitten levytettiin siellä rannalla ja kävin huljuttamassa varpaitani Välimeressä. Pojat uiskenteli ja me makoiltiin siellä.
Tuossa oltiin siis kai, kun mentiin sinne luostarille.
Yritin ottaa taiteellista kuvaa Välimerestä...
San Fruttuososta
No comments ;)
Koska pojat ei halunnu kävellä takasin (yyh, kauheen pitkä matka ois ollu, ehkä 3km), niin tultiin laivalla takas. Noh, koska oli jotenkin kirottu viikonloppu meidän kannalta, meinattiin missata viimenen laiva. Sattumalta huomattiin, että oltiin katottu aikataulut pieleen päivämäärien takia ja että Portofinoon ei mennyt sinä päivänä ollenkaan laivoja, joten mentiin jonnekin, mistä sitten mentiin bussilla Santa Margaritaan.
Allan sai meduusan kiinni. Se vaan kattoi sitä, mutta se oli jo kuollu, kun se päästi sen takas veteen. Ällöttävä löllykkä tuollalailla aseteltuna...
Yritin ottaa hienoa taiteellista kuvaa kaiteesta, joka oli tollee hauskasti jotenkin ruostunut meriveden takia.
Iskälle lintu! (Siis. Tiedoksi kaikille. Meidän iskä tykkää linnuista. Se ruokkii niitä kesälläkin, ettei reppanat kuole nälkään. Ja se joskus sitten kommentoi mulle, kun sanoin täällä blogissa joutsenta sorsaksi. Niin nyt kaikki linnut on omistettu iskälle. Sorsia isille! ;)Syötiin siellä illalla (mä söin jotain sellasta simpukkapastaa, namnam! ^^) ja käytiin jäätelöllä ja sit mentiin nuksimaan. Tai yritin nukkua, mutta Allan kuorsasi (pidin sitä välillä nenästä kiinni ja yritin käännellä sitä kyljelleen. Kyllä se kolme minuuttia siinä aina pysy ja just kun meinasin nukahtaa, se käänty ja kuorsas taas) ja muut asukit siellä kävi suihkussa ja vessassa. Äänieristykset on tunnetusti yliarvostettuja, joten nukahdin varmaan ties millon.
Sunnuntaina poikien hihhulointikohtausten jälkeen käytiin aamupalalla ja mentiin sitten laivalla sinne San Fruttuosoon, josta oli ideana vaeltaa Portofinoon. Noh, just our luck, kun oltiin laivassa, alkoi sataa vettä ja sitä tuli kuin aisaan. Ooteltiin siellä ja juotiin cappuccinoa, mutta ei se sade siitä lakannut. Mentiin sitten sillä laivalla Portofinoon ja käppäiltiin siellä. Ostettiin eväät ja käytiin 'vaeltamassa' vartti jonnekin majakalle ja syötiin siellä eväät.
Portofinon söpöjä taloja ja veneitä.
Tuolla majakassa käytiin.
Meillä oli hauskaa PYn kanssa. :DKierreltiin Portofinoa ja sitten ööh... ainiin, me käveltiin sieltä rannalle ja sieltä rannalta sitten jonnekin kukkulalle. Pojat ja PY meni sieltä Santa Margaritaan bussilla, mutta me reippailtiin Sarkun kanssa sieltä alas. Syötiin illalla sitten tyhmässä ravintolassa, jota se B&B-paikan pitäjä suositteli, mutta meistä se oli ihan kökköhuono. Sit me mentiin nuksimaan. Tai muut meni. Musta oli ensinnäkin paljon kivempaa ensin yrittää saada Allan lopettamaan kuorsaamisen ja sitten yrittää nukkua. Olin hereillä vielä aamuviideltä, kun Vili alkoi yskimään astman takia.
Tuo poika, joka on tuolla takana, on nimeltään Jetro. Ja se oli italialainen. O.o (Hieno paparazzi-kuva, vai mitä?)
Tänään siis herättiin huikeiden kolmen tunnin yöunien jälkeen aamupalalle, pakattiin ja lähdettiin. Ideana oli mennä Genovaan Euroopan suurimpaan akvaarioon, mutta onnetar suosi, ja koko Genova oli tukossa ja kun vihdoin päästiin 1,5 tunnissa siitä ruuhkasta pois, todettiin, että ei me haluta jonottaa paria tuntia, että saadaan liput sinne akvaarioon. Kökköjen kököt, lähettiin pois. Katottiin poikien kanssa Yksin kotona III ja jotain typerää Transformersia (Allankin inhos sitä, ei oo vaan tyttömäinen mielipide!). Ja luin Tuntematonta sotilasta, jonka yritän saada läpi ennen keskiviikkoa.
Tänä aamuna. Vili otti tämän. En muista nuuhkineeni jotain ihmeen puskaa aamupalalla kyllä... Oon nukkunu tarpeeks ja sillee... :D
Tässä kylässä käytiin tänään syömässä. Nimeä en muista.Siinäpäs se reissu.
Nyt illalla ollaan sählätty kaikenlaista. Pelattiin viimeinen Scrabble (suklaaversiota, joka ostettiin jouluna... :D) ja tein Sarkulle vihdoin french manicuren, joka mun on pitänyt tehdä sille varmaan viime vuodesta. Mutta se on aina katkassut sen kynnet, kun mun on pitäny alkaa tehdä sitä... :/
Huomenna siis on viimeinen päivä täällä. Mun pitää mennä sulkemaan mun pankkitili. Taikka vaihtamaan osote ja kiskomaan rahat sieltä. Ja sit pitää pakata lopullisesti kaikki. Aika lailla on kaikki jo kassissa, mitä tässä pöydällä on tää läppäri, Taloustieteen oppikirja ja jotain kynsientekovermeitä. :P Matkalaukkuongelmat ratkes, kun ihana PY lahjotti mulle jonkun ikivanhan matkalaukun, jonka pojat ja Ellu tuo sit Suomeen heinäkuun alussa. Kai mä voin kuukaudeks luopua villapaidoista, piposta ja muusta ajankohtasesta..?
Jep. Latailenpa ne kuvat ja sit nuksimaan. Ansaittuja... 6 tunnin yöunia taas. ^^
P.S. Eihän tähän menny kuin tunti!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)