Hei Sveitsi!
Istun nyt täällä luonasi, Geneven lentokentällä portilla B33. Kohta lähden Suomeen ja me emme tapaa enää vähään aikaan. .. Siksi ajattelin kirjoittaa sinulle.
Hyvästelin äsken tärkeimmät ihmiset minulle täällä Sveitsissä. PY:n ja Vilin jo maanantaina, Sarkun, Allanin ja Roosin ihan vähän aikaa sitten. Pystyin skarppaamaan siinä tilanteessa, mutta nyt minua melkein jo itkettää. Tuntuu niin kummalliselta, ettei enää näe heitä. Vaikka kohta näen sitten kaikki suomalaiset minulle tärkeät ihmiset, mutta silti… Hyvästit ovat aina vaikeita. Tänään kyllä helpotti se, että tietää, että ne ihmiset tapaa vielä. Vaikeampaa oli sanoa hyvästit teatterikurssilaisille, Emmalle, Emilylle, Lysalle ja Fridille…
Minusta tuntuu todella oudolta, kun lähden pois. Kun tällä hetkellä minun kotini tuntuu olevan enemmän siellä Aire-la-Villessä kuin Karkkilassa. Kyllä se varmaan pian muuttuu ja minä totun puhumaan kassatädille suomea ja pyytämään anteeksi suomeksi, kun törmään ihmisiin kadulla. Kauankohan siihen menee? Katsotaan. :)
Kiitos, kun sain olla vuoden luonasi. Vaikka aluksi meillä olikin jonkinlainen viha-rakkaussuhde, taisin todella rakastua sinuun. Tahtoisin ehdottomasti muuttaa luoksesi joskus uudestaan, ainakin vähäksi aikaa. Ehkä se vielä onnistuu. Toivottavasti sinä et unohda minua sillä aikaa, kun olen Suomessa. Minä en ainakaan koskaan unohda sinua ja kaikkea sitä, joita kanssasi koin. Lupaan tulla tervehtimään sinua uudestaan Annukan kanssa, kun menemme reilaamaan kesällä! Olethan vielä täällä sitten ottamassa minut vastaan?
Nyt minun pitää jo rientää. Boarding alkaa. Nähdään taas pian!
Bisous, Laura
4 kommenttia:
No JOS nyt sitten Zürichissä tavattais. Siihen asti kerron terkkuja . ;o)
Kerro kuulumisia Suomesta, minkälaista on olla takaisin!:) t.rosa
Täälläkin odotellaan kuulumisia.
Terveisin,
Geneva
Noniin, nyt kirjotin. Ei tänne siis ihmeempiä, ollaan Arimon kanssa jumitettu nyt kaksi päivää. :)
Lähetä kommentti