Noniin. Elämäni ensimmäiset festarit takana ja valtavirrasta poiketen vielä täysin selvänä! Oli ihan mahtava reissu. Vaikka luulin, että se sunnuntain keikka olis ollu ihan turha, kävikin niin, että tykkäsin sunnuntain esiintyjistä loppujen lopuks paljon enemmän kuin lauantaista.
Ruisrock 2009 parhaat palat:
- Aasialaiset nuudelimyyjät. Ostettiin jotain paistettua (pahaa) nuudelia ja ne kysy multa, että 'Mieto chilikastikke?' ja Annukalta ihan vaan lyhyen tuttavallisesti, että 'Mieto?' Tälle naurettiin sitten koko viikonloppu.
- Typerät normi kielivirnistykset Porvoon omenametrilakun jälkeen. Eli suomeksi siis, kieli karamellivärissä. (Ja tietty Soneran sponssaamat kertakäyttösadetakit. Oi, me tytöt tihkuttiin seksiä!)
-Akiiiiiii! ^^ Oioi, olinko kikseissä siellä keikalla! No olin, kattokaa vaikka:
-Kauko Röyhkä. En oo ennen tajunnu, kuinka sairaan hyvä se on! Ei osattu yhtään biisiä ja silti se keikka oli kyllä yks parhaista musakokemuksista. Myös Soul Captain Band oli ihan sairaan hyvä, vaikkei edes nähty screeniä saatika sitten lavaa siellä teltan takaosassa, mut oiii miten kikseissä oltiin siitäkin!
- The Crashin vihonviimeinen keikka. Vähänkö oli herkkää. Joku poika mun edessä oli ihan tajuttoman fiiliksissä siitä ja se tartutti sen meihinkin. Ja muutenkin fiilis oli mahtava, kun KAIKKI oli tullu kattomaan niitä. Nyyh, taas yks mahtava bändi, joka kuoli liian aikaisin.
-Lumiukon tunnaria nokkahuilulla soittava trubaduuri. Annukka antoi sille 'lantin'. :D
-Sokerina pohjalla: Maailman ihanimmat ystäväni. Ilman Iitua ja Annukkaa mä kuihtuisin. :)
'Ottasin kaks pusuttelevaa ystävääni take awaynä Ouluun, kiitos!'
P.S. Hehheh... En tietenkään unohda! Kanadanhanhen poikaset iskälle:
5 kommenttia:
Hän kulkee rinnallasi - toisinaan
vähän kauempana, toisinaan ihan
lähelläsi, käsi sinun kädessäsi.
Eikä ystävyys katoa, vaikka
välillä on aikoja taikka pitkiäkin
matkoja; hyvillä ystävillä on aina
toistensa sydämessä sija.
Ystävä on valmis auttamaan,
huolet kanssasi jakamaan,
sekä hetket ilon ja onnen.
Kas, murhe puolittuu jakaen ja
ilon, riemun koet tuplaten
seurassa hyvän ystävän.
Mistä tunnet sä aidon ystävän?
Silmien iloi
sesta tuikkeesta,
hellästä halauksesta ja sydämestä
kultaisesta.
Mutta hyvä sinun on muistaa ja oikein oivaltaa:
et ystävääsi voi omistaa etkä liekanaruun ripustaa:
on ystävyys kahden ihmisen aina
vapaaehtoinen.
Ystävyys on silloin parasta, kun
toista et tahdo kahlita etkä mitään
häneltä vaatia, vaan annat hänen
hengittää ja tarpeen mukaan myös
etääntyä tosi ystävyys pystyy sen kestämään.
Ja jälleen, kun polut yhteen johtaa, riemumielellä ystävät toisensa kohtaa.
Närhi.
Mahtavaa! Mielettömän hauskoja kuvia :)
Genevessa ollessasi mitä sen lähialueita näit, kuten lausanne tai montreux ja mitä niistä joissa ehkä kävit pidit?
Hmm... Montreux on ihana! Kun se on ihan järven rannassa, maisemat on huikeat!
En oikein käynyt kunnolla Lausannessa tai Nyonissa, mutta kaikki kaverit ainakin tykkäsi niistä. Kannattaa ehdottomasti kyllä kierrellä siellä, Sveitsi on ihana maa ja aina löytyy kaikkea kivaa nähtävää. :)
Lähetä kommentti