tiistai 29. syyskuuta 2009

Unohdimme miten päädyimme tänne, unohdimme minne täältä aioimme. -SMG

Reilikuvia part 2 eli Puolan Krakova.

Junassa todella hyvin nukutun yön jälkeen (kiitämme puolalaisia konduktöörejä) raahattiin rinkkamme hostellille. Suihkun (toivottavasti, muistikuva heikko) kautta sitten kauppaan ja läheiseen puistoon aamiaiselle.


Leipä Saksasta, hillo Suomesta, hedelmäcocktail Saksasta ja muut kamat Puolasta. Melko kansainvälinen aamiainen!

Annukka freesimpänä kuin viimeksi... :D

Ruokailun jälkeen sitten kaupunkikierrokselle intoa puhkuen!

Lounaalla käytiin ravintolassa. Oli niitä harvoja kertoja, jollon syötiin ravintolaruokaa. Mutta oli siis tuollasta jotain puolalaista perinnepöperöä. Tuo taikina oli jotain pastan tapasta ja sisällä oli jotain erittäin huonolaatuista jauhelihaa. Ton kastikkeen sisältö on edelleen täysin tuntematon, mutta se oli sellasta jännän kirpeetä ja maustettua.

Tarjolla oli kai jossain ilmasta bisseä.

Ei voi väittää, että Puolassa ei ole nättiä. :)

Noustiin sitten kaupungin keskellä olevalle kukkulalle, jossa oli joku ikivanha linnake. Tästäkin on niin surkeita kuvia, kun me keskityttiin videon tekemiseen. (Ootko Annukka muuten jo saanu ne koneelle?)

Yksi harvoista onnistuneista panoramoista sieltä kukkulalta.

Tuo äijä oli kovin ikinä. Se tanssitti puista Elvistä ja Michael Jacksonia ja muita legendoja ihan pokerinaamalla. 'Tämä on mun leipätyöni.'

Mulla oli joku pakkomielle kuvata näitä katutaiteilijoita kaikkialla.


Sitten siis hostellille suihkun kautta nukkumaan.

Aamulla sitten...

Tässä on se Flubber! Tuo oli hieno! Tästäkin on video, jossa tää kaikki tulee niin paljon paremmin esille.

Vuorossa oli siis Auschwitzin reissu. Tuossa siis puolalainen kirjotustapa.

Oli kyllä semmonen mesta, että laitto kaks suomalaista papupataakin ihan hiljaiseksi. Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja en edes ottanut kuvia niistä kaikista kauheimmista jutuista.


Melkosen hiljasina sitten hostellille. Mitähän me sitten tehtiin? Lähettiinkö me jo tuona päivänä Prahaan yöjunalla? On se ihmismuisti pitkä. *lukee omia blogauksiaan*

Nähtävästi. Tästä jutusta kertoo tuo edellinen linkki, joka ei muuten kertonut oikein mitään Saksasta... :D

torstai 24. syyskuuta 2009

Deutschland, Deutschland über alles, über alles in der Welt. -Saksan kansallislaulu

Tästä alkaa kauan odotetut (yeah sure) reilikuvat! Aloin lukea noita juttuja, joita kirjotettiin siellä Euroopan sykkeessä ja tuli niin ikävä Annukkaa ja sitä kaikkea, että piti alkaa fiilistellä näillä.

VAROITUS: Meillä oli alussa sellanen ajatusmaailma, että ei haittaa, jos näyttää p*skalta, kun on reilaamassa. Siksi siis me näytetään näissä joissain ihan hirveältä. :D Mutta saa kommentoida! En mä näin järkyltä normisti näytä, kyl te tiiätte.

Mutta siis, tässä reilin alku, eli Saksa.



Euroopanomistajan elkein siis lähdettiin liikkeelle. Tämä on 12.7. illalla meiltä himasta Karkkilasta, kun menin Annukan kanssa Arimolle yöksi, kun sieltä lähdettiin sitten aamulla Arimon vanhempien kyydillä Tampereelle.


Me oltiin niin suloisina siellä Ryanairissa.


Bremeniin siis lensimme ja siellä hilluimme päivän.


Annukka uskalsi turisteilla koko reissulla paljon enemmän kuin minä. Siksi siitä onkin paljon enemmän hyviä kuvia, joissa ei kaikissa näy kieli...


Minua ne Soittoniekat pussasi...


... ja Annukkaa ne söi kädestä.


Bremenissä on sellanen söpö kaupunginosa, jonka nimi on Schnoor. Siellä oli paljon käsityöliikkeitä ja maailman hienoin joulukauppa (josta ei tietenkään oo kuvaa). Jos siis menet Bremeniin, mene Schnooriin!


Esimerkiks tällasia siellä myytiin.


Ostettiin jotkut naurettavan halvat euron jätskit.


Lämpöä riitti ja silti meillä oli nuo pitkähihaiset... Mikä logiikka?


Täältä reissu siis käytännössä lähti. Bremenin päärautatieasemalta Leena, Annukan täti tuli hakemaan meitä.


Autolla sitten putputettiin pikkuteitä kohti Hampuria.


Käytiin vähän Imbiksessä vetämässä currywurstia navan alle ja matka jatkui.


Perillä sitten piti heti juoda elämänsä ensimmäinen Alsterwasser, eli siis sitruunalimsaa ja olutta. Tuli hirveä ikävä tuotakin. Kun tytöt tulee Ouluun kylään, on MUST juoda Alsterwasserit.


Leenalla oli kaikkia hauskoja örkkejä. Kanoja, ankkoja/hanhia/mitä lie, mehiläisiä...


... ja tämä söpö kisu.

Seuraavana päivänä sitten lähdettiin, kun reilikortti alkoi. Haba haba zoot zoot...


JÄRKYTTÄVÄNnäkösenä sitten lähdettiin kohti Hampurin keskustaa.


Ukkelit seisoi siellä satamassa.


Hampurin kuuluisa satama.


Alsterwasseria naamaan...


... ja menoksi!


Nähtiin aito saksalainen merimies. Nams.

Tämän jälkeen siis mentiin Hampurin juna-asemalle, sieltä Berliinin kautta Krakovaan, josta siis sitten seuraava kuvaraportti.

Tekstiä tästä löytyy sitten täältä.

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Keltainen syyskuu ja liinassa tahroja. -Samuli Putro

Tein sosekeittoa, koska a) mulla ei ole rahaa ostaa mitään :D ja b) mulla oli kukkakaalia, perunoita ja porkkanoita, jotka täyty käyttää. Tosin pottuja ja porkkanoita jäi, mutta sainpas sen ikivanhan kukkakaalin käytettyä!

Ja opiskelin hiraganoja. Jos joku valittaa mun käsialasta, niin en kuuntele. Mun su (す) on sairaan ruma ja jotkut noista tuntuu puolimahottomilta muistaa nopeesti. Mutta mä etenen!

Watashi-wa Laura desu. Anata-wa dare desuka? :) (Ja en osaa kirjottaa tuota vielä hiraganoilla, mutta pian kyllä. ;)

Ja tuossakin jo varmasti sata kielioppivirhettä, mutta koska Jetro on lojaali, se ei kerro kenellekään.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Tuiskussa kun hiukkastuulten kantaa myrskylyhtyään, kerran kotvan tuntee vieraan läheisyyden sisällään. -CMX

On muuten tosi hassua huomata, että kuvittelee olevansa kovin erilainen kuin joku toinen ja sitten saa tietää, että on lähtöisin melko samanlaisesta perheestä ja on elämässä kovin samanlaiset arvot. On mahtavaa, että vaikkei tuntenut tänne tullessa ketään, on saanut tosi hyviä kavereita, joiden kanssa voi jutella melkein kaikesta. :) Mutta meillä nyt on vaan niin paras pienryhmä ja kaikki on hyviä kavereita keskenään.

Siksihän me voitettiin fuksisuunnistuskin. ;) Huikealla seitsemän pisteen erolla kakkoseksi tullut joukkue!

Tässä on meidän pojat ja koko kööri (tämä siis fuksisuunnistusryhmä, ei kaikki meidän pienryhmästä). Minä olin tuo hevonen...

Nyt mä taidan mennä nukkumaan. Ylpeänä ryhmäni saavutuksesta. :D Kyllähän me tosi hienosti tehtiin vaatteistamme jonoa kävelykadulle ja tehtiin performanssitaidetta Joutsenlammesta suihkulähteessä...