keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Don't you forget about me, don't don't don't don't. -Simple Minds

Oho, melkein kuukausi edellisestä kirjotuksesta. Tää taitaa olla mun kaikkien aikojen ennätys.

No, tämä vaan on sitä, mitä on enteillytkin, eli olen vähän tullut siihen tulokseen, että tämä blogi on tullut tiensä päähän. Täällä alkaa olla liikaa vanhoja henkilökohtasia asioita ja koska mun kamera on virallisesti kuollut, tää polkee paikallaan siinä kuvattomassa tylsyydessä. Eli tämä jäänee tämän blogin viimeiseksi kirjoitukseksi.

Ootte nyt saaneet kolmisen vuotta seurata mun elämää aika tiiviistikin. :) Toivottavasti tästä on ollut iloa teille yhtä paljon kuin mulle. Tähän aikaan mahtui yksi mieletön vuosi ulkomailla kaikkine ylä- ja alamäkineen, pari vuotta yliopisto-opiskeluita, puoli vuotta töitä, pari ulkomaanmatkaa ja ihania ystäviä. Ja aika monta tyhmää ilmettä! :D

As you know, olen lähdössä vaihtoon Normandiaan ensi tammikuussa, jolloin viimeistään aloitan uuden matkablogin. En kestäisi ajatusta, etten saisi hypettää kaikkea mahtavaa, mitä siellä koen ja näen. Tosin luulen, että aloitan uuden blogin heti, kun saan ostettua sen kameran. Eli elokuussa. Myös erilaisia suunnitelmia on mm. LiKen kanssa ollut, joten jos me saadaan kimppablogi pystyyn, laitan linkin toki tänne. Siitä tullee jotain megalomaanista, ihan kuten LiKen blogistakin.

Mutta pitemmittä puheitta lopetan nyt.

Kiitos ja anteeksi. Toi anteeksi oli tarkotettu tsoukiksi. -Virpi Salmi