The right to be ridiculous is something I hold dear. -U2

Ihan vaan jotta voin kiusata kaikkia suomalaisia, jotka tätä lukee. Täällä on jo kesä. ;) Mitätön kuva, mutta piti joku keksiä, niin kävin äsken nappaamassa tuon pihalla.

Eilen ei voinut kirjottaa, koska unohin kameran kotiin. Tai ensin piti ottaa kuva Suomi-koulusta, mutta unohdin. Sitten unohdin kameran kotiin, kun ajattelin ottaa kuvan teatterikurssilla. Että näin. Hienoa toimintaa multa.

Ja en voi vieläkään tehä talovideota, koska täällä on se muurari vieläkin laulelemassa. Ja se tulee ens viikollakin. Ja viikonloppuna on vieraita. Joten se nyt menee jäihin vähäks aikaa.

Siis eilen oltiin Suomi-koulussa. (Kattokaa, kun löysin sille ihan nettisivun. Nojoo, aika surkea, mutta jos jotain kiinnostaa viedä lapsensa sinne, niin siinä on linkki. :) Ja ajoin sinne noiden hienolla autolla, koska PY otti sen au pairin pikkuauton töihin. Vähänkö oli pelottavaa taskuparkata sitä. Mutta onnistuin olemaan kolhimatta sitä, onneksi. Eikä kyllä ollut lähelläkään. Muistin taas, kuinka mehukasta on ajaa tollasella uudenkarhealla autolla. Varo vaan iskä, kun pääsen täältä kotiin, niin saa Sitikka taas kyytiä! ;)

Ja iltapäivällä luin ja jotain sähläsin. Juttelin äitille, joka kertoi, että saan 395e veronpalautuksia! (Pakko vähän nyt lesottaa.) Hieno tunne, kun tuntuu saavan ilmaista rahaa, vaikka jokasen pennin edestä kyllä sähläsin Prismaleipomo Nummelassa. Paino sanalla sähläsin. ;)

Ja illalla menin teatterikurssille, missä me improvisoitiin ja mut lykättiin vaikeimpaan osaan. Toiset esitti jotain hulluja faneja ja valokuvaajia ja mä jouduin esittämään naista, joka oottaa miestä juopporeissulta kotiin ja huutaa sille. En OSAA olla vihanen ranskaksi! Suomeksi kyllä onnistuisi, mutta ranskaksi olin kuulemma aika laimea. No niin olinkin. Mäkin oisin halunnu esittää vaan jotain fania, joka huutaa 'Lily Steiner!' ja pyörtyy.

Sit raahauduin sieltä kotiin masentuneena surkeista suuttumistaidoistani. Luin junassa Tuntematonta sotilasta. Naureskelin sille ja se sai mut heti paremmalle tuulelle, kunnes sitten Lehtoa ammuttiin ja se teki itsemurhan. Ja masennuin taas. Kaunista luettavaa toi Suomen sotahistoria.

On muuten hyvä alkaa vasta tässä iässä lukemaan tollasia klassikoita. Koska niitä osaa sitten arvostaa. Oon varma, että jos olisin yläasteella tuon lukenut, niin olisin kuollut tylsyyteen. Ja nyt haluun ahmia kaikki kirjallisuuden klassikot. On niin monta hyvää kirjaa, jotka pitäisi lukea. Noh, kesällä sitten, kun pääsykokeet on ohi, on aikaa maata auringossa ja lukea vaikka Sinuhe. Not, koska mä hikoilen Prismaleipomo Nummelassa. :D

For well you know that its a fool who plays it cool. -The Beatles

Tää on ehkä ihanin evör. Minä, Elina ja Jetro tunkeutuneena Aiglen Pronto Phot -koppiin. Hyvin mahtu kolme sinne! Ihan masokismia kyllä kattoa näitä pääsiäisen kuvia...

No, ei tullutkaan tänään vaivannuttavaa talovideota, koska täällä oli joku heppu tekemässä viinikellarin seiniä ja en todellakaan kehtaa heilua ympäriinsä kameran kanssa suomea papattaen. Kun näin sen, niin aattelin, että kiva perusduunari. Sit se lähti ruokatauolle kakspaikkasella avo-Audilla ja tullessaan takas se puhu iPhoneen. Taitaa tienata noi muuraritkin ihan kivasti täällä Sveitsissä... Mutta se oli hauska, se laulo täällä koko ajan. :D

Mun yhellä kaverilla oli jonkin sortin paniikkikohtaus tänään ja olin siitä tosi huolissani. Lopulta päästiin sen kanssa kuitenkin sairaalaan ja nyt sillä on jo parempi olo. Lääkäri meinas, että se johtuu stressistä. Toivottavasti se saa rentouduttua. :)

Tein tänään ekaa kertaa elämässäni linssejä. Siinä oli pakko kyllä tapahtua joku moka, koska niistä tuli hyviä! PYkin söi niitä innolla. Tosin varmaan, koska se ei tienny, et mä tein ne... :D

Jaa mitäs muuta. Eipäs tässä muuta kai. En saanut luettua, kun kävin sen kaverin kans siellä lääkärillä. Mut huomenna taas. 5 viikkoa aikaa! Ainiin, huomenna on keskiviikko. Me mennään poikien kans kolmistaan Suomi-kouluun, kun Sarkku jää vahtimaan sitä laulavaa muuraria. Ja illalla on teatteria. Jeejee, motivaatio siihen kyllä on kadonnut, koska me ei esitetä sitä meidän näytelmää. Mut joo. Sellasta. Hienoa tekstiä. Niin upeeta proosaa sanois Yrjänä.

Satanut jo monta päivää raskasta ja kylmää, tasaista. Satanut kuin meren suojaan kaikki vesi tahtoisi palata. -A.W. Yrjänä

Ei oikeasti. Tänään vaan on satanut. Ja eilen tihutti.

Nyt on mystinen kuva, kun Allan otti sen. Mä yritin epätoivosesti ottaa kuvaa tosta vesisateesta, mutta en onnistunu, niin käytän nyt tätä Allanin taideteosta.

No siis, ei tänään mitään tapahtunu. Satoi koko päivän oikeastaan. Aamulla vaan ei satanut.

Joten mistäs sitä tänään paasaisi? Yritin löytää jotain improvisaatiota seuraamistani blogeista, mutta niistä löytyi viinaa (not my thing), korkokengistä kipeitä jalkoja (done), Suomen matsia (en jaksa vaivautua tvn eteen), vaatteita (olen ostolakossa, että kirjota siinä sitten) ja joku haaste.

Haluisin kyllä kirjottaa jotain muutakin, kuin vain pelkkiä listoja. Toi saksalaiset pallurat -nappi alkaa olla mun paras ystävä, että jos en tässä blogauksessa sitä nyt painasi.

Löysin taas tänään CMX:n. Mulla menee niiden kuunteleminen sillee kausittain. Oon ihan kikseissä niistä aina välillä ja joskus tuntuu, että on pakko kuunnella jotain muuta, ettei Yrjänä räjäytä mun aivoja kaikilla ajatuksilla. Tästähän tulikin aihe. No voi kökkö. Tulee taas tällanen saksalaiset pallurat -blogaus. Tehään tällä kertaa ranskalaisia viivoja. Tää on niin mua nykyään...

Lauran lempibiisejä tai ainakin Lauran lempibändejä:

-CMX - Kultanaamio
Tän biisin takia oon niin kova Yrjänä-fani. Tää oli siis ensimmäinen biisi, johon rakastuin tältä bändiltä. Se oli joskus... kuus vuotta sitten kai. Voiko joku väittää, että se mies ei ole jotain suurta, kun on lukenut näitä mun lainauksia? Kaverilla on ehkä universumin kokonen sielunelämä. Ja tää linkki on nyt liveversio, koska se video, jonka joku oli tähän vääntänyt, oli kyllä järkyttävää katsottavaa.

-Ben Folds -Songs of love
Iiris tutustutti mut tähän syksyllä ja tää on ihana! Olisin halunnu valita Bruised:in mun lempibiisiks, mutta siis, jesta mitä kuraa toi YouTube on täys!! Ei mitään videota, jota katsoessa ei tekis mieli repiä silmiä päästään. Mut tätä on ihana laulaa täysillä autossa! ^^

-Coldplay - Yellow
Tää on ehkä maailman kaunein rakkauslaulu. :) Ja tästä tulee ihan Arimo mieleen, kun se latas tän mun takia sen PS 3:lle, että saan laulaa tätä kurkku suorana Singstarissa. Sitä ja kesää odotellessa... Arimo on yrittänyt rikkoa mun ennätystä viime kesästä saakka. Ootko onnistunut? ;)

-Johnny Hallyday - Laura
PY tutustutti mut tähän biisiin, kun tulin tänne. Tää tulee olemaan siis ikuisesti mun au pair -vuoden muistelobiisi. PY osti mulle tän levynkin ihan tän biisin takia. ^^ Tää on kaunis. Vaikkei ranskaa ymmärtäiskään. (Ja anteeks, Johnny on tosi hikinen ja ällö tos videossa, mutta täs oli paras äänenlaatu.)

-Tracy Chapman - Fast car
En ollu koskaan ees ajatellu tällasen laulajan olemassaoloa, ennenkuin joskus Jetron ja Elinan lähdön jälkeen selasin PYn levyjä ja löysin tän kaks levyä. Aivan tajuton ääni.

- U2 - Beautiful day
Tästä tulee mieleen ihan Annukka, koska me lauletaan tätä aina sen kanssa Arimon PS3:lla. :D Me ollaan alettu jo oppia tää, vai mitä? Samoin kuin Blurin Coffee and TV.

-The Beatles - Strawberry fields forever
On mahotonta valita parasta Beatlesia. Mut tässä on hienoja ajatuksia.

- Aki Sirkesalo - Mysteriet
Pojat aina käskee mun olla hiljaa, kun laulan tätä. Mut tää on vaan niin hieno! Pojat on alkanu tykätä Akista, kun ne on joutunu välillä kuuntelemaan sitä... Vili laulaa aina 'Enkeleitä, onko heitä?' ja Allan aina ihmettelee, et miks se laulaa niin...

- Zen Cafe - Stop
Tän bändin kuunteleminen on kyllä jääny viime aikoina vähiin, kun jätin ne levyt kotiin. Näitä fanitin riparilta jonnekin lukion ties monenteen luokkaan palavasti. Niin paljon, että Arimo varmaan saa näppyjä tästä bändistä.

-YUP - Rankat ankat
Me käytiin kattomassakin näitä Arimon kanssa joskus... Kesällä? Syksyllä? Ihan hitti bändi. Ihan vajaita biisejä. :D Fanitan näitä mun isoveljen takia. Jarkko Martikaisen biisintekometodi on, että ensin tehdään sanat ja sitten sävel, koska kolmivuotiaatkin osaa keksiä sanat melodiaan. Eli ei saa päästää itseään helpolla.

-Maija Vilkkumaa - Hiuksissa hiekkaa
Laulan ja soitan pianolla tätä aina kotona. On hauskaa matkia Maijan käheetä ääntä. Isoveli saa tästä näppyjä, mutta se ei enää asu kotona, niin saan hoilata tätä rauhassa. Hah, muuten, jos haluan ärsyttää äitiä, mä laulan ja soitan Suvivirttä ja jos haluan kiusata iskää, soitan Juicen Syksyn säveltä. Äiti vihaa Suvivirttä ja iskän mielestä oon kuluttanu Syksyn sävelen puhki, kun soitin sitä jossain vaiheessa joka päivä miljoona kertaa. Järkyttää, kuinka ikävä mulla on mun fossiilivanhuksia. <3 Kohta tuun taas kiusaamaan teitä! ;)

Hmmm. Nää on siis todella vakiokamaa mun elämässä. :) Unohinko mä jonkun, Arimo?

Mitäs piditte?

Maailman sekavin blogaus, mutta ite sanoitte, ettei nää listat haittaa eikä tänään tapahtunut oikeesti mitään tähdellistä! Anteeksi, huomenna yritän keksiä jotain henkevää. Kuten sen vaivaannuttavan esittelyvideon...

Did you know, that letting go is the hardest thing I've ever known? -Monkey Majik

Allan meni illalla vaahtokylpyyn. Vili kävi suihkussa, niin siitä ei nyt ole mitään tällaista partakuvaa... :(


Miksi...

• kaikki blogit, joita oon alkanu seuraamaan, kuolee heti, kun kiinnostun niistä?
• on aina niin vaikeaa aloittaa pääsykokeisiin opiskelemista?
  
• nukkuu viikonloppuisin liian pitkään ja valvoo liian myöhään ja huomaa kolmelta, ettei ole vieläkään tehnyt mitään muuta tähdellistä kuin herännyt?
• huone on aina sekaisin, vaikka sen siivoaa joka päivä?
• on mahdottoman vaikeeta alkaa kirjottamaan maileja tuntemattomille ihmisille, joille kuitenkin on tärkeää asiaa?
• kaikki kivat asiat maksaa niin paljon ja itsellä ei ole loputtomasti rahaa?
• kaikkia kavereita pitää aina tavata täällä baarissa, kun ei itseä kiinnosta yhtään huutaa kurkku suorana, että saa sanottua kaverille moi?
• on niin saamaton ihminen kaikin puolin?
• kaikki pitää jättää viime tinkaan?
• aika menee hitaasti, kun sen haluaa menevän nopeasti ja toisinpäin?
• mä olen niin huono ranskassa, vaikka rakastan sitä kieltä palavasti?
• yhtäkkiä on alkanut tuntumaan, että on pakko saada muuttaa Ranskaan tai Sveitsiin?
  
• musta on kauheen hauskaa tehä tällasia listoja, vaikka tiedän, ettei ketään kiinnosta?

Allanilla oli tänään illalla joku kyselyvimma. Joten nyt oli mun vuoro.

Olin siis megasaamaton tänään. Heräsin joskus 11 jälkeen ja en oikein tehnyt mitään tänään. Luin vaan pääsykokeisiin ja hoidin lapsia nyt illalla, kun Sarkku PY meni leffaan. Huomenna alkaa taas uusi viikko. Eli taas yksi viikko vähemmän täälläoloaikaa...

Tuntuu hirveeltä, kun ei voi viedä kaikkia ihania asioita täältä mukanaan. Nyt se Elsin pyytämä lista asioista, joita tulen Sveitsissä kaipaamaan, on varmaan tuplaantunut. Ymmärrän täysin kaikkia niitä Suomi-koulun äitejä, jotka jäivät tänne au pair -vuotensa jälkeen pysyvästi. Kyllä tää Sveitsi on aika ihana maa. Vaikka me tätä Iiriksen kanssa haukuttiinkin megatylsäksi viime vuonna... Nyt mä rakastan tätä kaikkea! Masennun varmaan jostain suomalaisuudesta sitten kesällä. Mä tahon poskipusuja, bonjoureja kadulla, ihania kukkivia puita, suihkulähteitä, joista voi juoda, haisevia juustoja, fondueta, lehmiä tuijottamassa mua, kun haen poikia koulusta, Lindtin suklaita, kalliita Starbucksin kahveja, Rue du marchen, Jet d'Eau, Les Diableretsin, kamalia etanoita, joita Allan kerää, Vilin soittamassa klarinettia, Sarkun kertomassa mulle työjuttuja, PYn puhumassa mulle ranskaa, itteni uunona, kun en tajua, mistä se puhuu, Fridin puhumassa islantia hassulla äänenpainolla, Roosin valittamassa jostain tyhmästä au pairista, Lysan kertomassa mulle 'naisten tarpeista', Anne-Marin syömään mun kanssa Mövenpickiä... Miten mä pärjään Suomessa?!!

Älkää koskaan lähtekö au pairiksi. Se vie sydämen. Tai no, ne jämät siitä, mitä Arimo ei ole jo vienyt... :)

Mikä ihmeen ihkutuspäivä tänään on?

Odota minua takaisin, kaipaan kasvojesi valoon, lämpimään. -A.W. Yrjänä

Aina sitä tekee mieli alottaa tämä sanomalla 'noniin'.

Tänään heräsin 9.30 ja vartissa sitten piti olla valmis lähtemään Bernex'n juoksutapahtumaan. En kyllä itse juossut, mutta pojat ja Sarkku kylläkin ja halusin mennä kattomaan.

Tässä on Vilin lähtö. Vili on tuolla tuo Hämähäkkimies päässä. Hienosti kattoo kaiken lisäks muualle.

Allan ja Hugo poseeraa, kun ne sai mitalit.


Siellä oli sellanen ilmapallojenlähetyshomma. Että kirjotetaan siihen korttiin nimi ja osote ja lähetetään pallo matkaan. Nyt jännitetään, että tuleeko ne koskaan takasin. :)

Kävin Genevessä tuhlaamassa rahani. Ja kävelin kotiin, koska Telebus on nykyään mua vastaan. Ihan hyvä, tulee ulkoiltua.

Ja illalla menin teatteriin. Olin aika skeptinen, mutta se esitys olikin tosi hauska! Ja ois kyllä ollu hauskempi, jos oisin tajunnu kaikki vitsit, mutta oli se silti hyvä. Ihanaa afrikkalaista livemusiikkia. ^^

Ja nyt sattuu jalkoihin, kun ensin kävelin puolet Bernex-ALV matkasta varvassandaaleissa ja puolet paljain varpain. Ja kun sattu jalkoihin, laitoin korkokengät, koska ne ei sattunu siihen, mihin ne varvassandaalit sattu. VIRHE! En tietenkään löytäny sitä teatteria heti (,koska olen sokea ja kävelin sen ohi vaan hienosti) ja pörräsin siellä ympäri varmaan puoli tuntia. Joten nyt sattuu ihan urakalla sitten kaikkialle jalkoihin. Ei ole helppoa olla nainen. Tai ainakaan minä, kun mulla on surkea kenkärebertuaari täällä. Miksi kaikki mun tuhatkuussataanelkytseittemän paria kenkiä on Suomessa??

Tänään oli taas hirvee ikäväaalto. Jotenkin kun ei ole mitään tähdellistä toimintaa lauantaina, niin miettii, että mitä tekisi, jos olisi Suomessa ja tulee oikein ikävätsunami. Nyyh. Mutta se helpotti siellä teatterissa. Mietityttää, että ikävöikö kaikki mua oikeesti. Kun mulla on hirveä ikävä kaikkia! Pitää lopettaa tähän, etten ala ikävöimään uudestaan.

Mikähän siinä on, ettei tuota videota voinut kommentoida? Kummaa. No, kommentoikaa tähän sitä mun noloilua, jos tahdotte. :P

En siis ole pellesi, mutta vuoksesi voisin yrittää. -A.W. Yrjänä

Koska ihmislapsella on tylsää ja huono mielikuvitus, väsäsin tällasen nolon videon mun huoneesta. Puhun hiljaa, koska nolottaa selittää täällä, kun kaikki on kotona. Ja teen hirveesti kielioppivirheitä äidinkielessäni. O.o Anteeksi siitä. Eikä mun ääni oikeesti kuulosta tolta. Eihän? Arimo? Annukka? Jetro? Äiti? Eihän!??

Voisin tehdä seuraavaksi samanlaisen vaivaannuttavan videon tästä talosta. Mutta sillon, kun kaikki ei ole kotona kuuntelemassa mun noloja selityksiä.

Hyi. Laitan tähän loppuun vielä kuvan megahämähäkistä. Allan selitti eilen illalla, kun se ei saanut unta, että meidän uima-altaassa on iso hämähäkki ja että se ei voi olla ajattelematta sitä. No, en tietenkään uskonu ja tänään, kun menin katsomaan, niin hyi yök mikä siellä lillui... Oikeesti, varmaan olisi elävänä halkaisijaltaan 10cm tuo mörriäinen! Onneksi se lillui siellä, olisin saanut slaagin ja lukittautunut sisälle loppupäiväksi, jos se olisi elänyt.

Olisit väsynyt kuin syksy hedelmistä raskas, olisit väsynyt kuin kevätpuro juoksustaan. -A.W.Yrjänä

Mä en enää muista, että mitä biisejä oon lainannu.

Olipas jotenkin kerrassaan rankka päivä. Allan oli TODELLA huonolla tuulella. Vili kutsui kaverinsa meille syömään, ja kun astuttiin ovesta sisään, niin jo alkoi huuto. 'Allan ei tee sitä!' 'Vili tekee sitä eikä tätä!' 'Laura, miks Allan?' 'Miks Vili ei???'
Ruoka oli pahaa. Läksyt kamalia. Koulu syvältä. Judo tylsää. Allan jäi sitten nukkumaan ruuan jälkeen, kun Vili meni kouluun. Ei sitä olisi kukaan kestänyt, jos se olisi ollut samanlainen vielä iltapäivällä. Se nukahti heti, kun se meni sänkyyn, joten kai sitä oikeesti väsytti.
Kun sitten iltapäivällä kirjaimellisesti työnsin sen judoon, siellä olikin ihan hauskaa. ^^
Mutta sitten tultiin kotiin ja taas oli kaikki kurjaaikävääkamalaasyvältähyientee. Onnea vaan PYlle, joka yrittää nyt opiskella Allanin kanssa ranskan eri e-kirjaimien ääntämistä.

Mä luin Taloustieteitä ulkona auringossa bikinit päällä sillä aikaa, kun Allan veti hirsiä. ^^ Siis ajatelkaa, täällä oli tänäänkin VAAN 24 astetta lämmintä. Mä sain jo rusketusraidat!

Huomenna... Ei kai mitään ihmeellistä tiedossa. En jaksa vaivautua baariin. Oon kuullu, että niillä mun kavereilla on mennyt viimeaikoina ihan liian lujaa... Yks hävitti 2500fr yhen illan aikana. Siis hukkasi lompakkonsa. Kuka idiootti ottaa BAARIIN 2500fr? Ja viikonloppuna? J'sais pas. Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Parlez-vous le francais? -Flight of the Conchords

Oli mitätön päivä. Tällasia, joita ei sitten kuukauden päästä muista ollenkaan. Tuskin edes ens viikolla muistaa.
Mentiin aamulla Suomi-kouluun. Siellä oli hauskaa kuten aina. Yhden äidin vanhemmat oli täällä kyläilemässä, joten oli taas uusia kasvoja kahvittelemassa. Siellä on tädit helisemässä, kun ne ajattelee, että mitä käy ens vuonna, kun Laura ei ole auttamassa niitä kahvin tilaamisessa... ;)

Joten tässä sanastoa:
Renverse = maitokahvi (Sveitsin versio cafe au laitista)
Verre d'eau = lasi vettä
Pain au sucre = sokerileipä/pulla
S'il vous plait = ...., kiitos
Je voudrais,/Pour moi, .... = Haluaisin/Minulle, ...

Nyt te pärjäätte ensi vuonna. Ja aina tulee uusi auppari tähän perheeseen korvaamaan mut... :)

Nooh, sitten näin Roosin Genevessä. Kiertelin sen kanssa kauppoja, mikä oli lähes itsemurha, koska oon luvannu ittelleni, etten osta enää uusia vaatteita. Mutta ostin hyvin epä-lauramaisen lompakon, joka on sellanen hassun punertava. Radikaalia. Ja mentiin poseeraamaan sellaseen kuvauslaatikkoon sen kanssa. Siis Roosin, ei lompakon. Tehtiin kolme neljän kuvan otosta ja naurettiin punasena meidän typerille ilmeille. Revin ne joskus tänne, kun Roos laittaa ne Facebookiin.
Menin teatterikurssille, missä se opettaja suuttui mulle, koska me ei Jetron kanssa ilmotettu, että lintsattiin sieltä... Sinne tuli yks entinen 'opiskelija' näyttämään sen pientä vauvaa, joka oli kyllä ihana!
Sitten raahauduin sieltä masentuneena kotiin ja nyt oon vähän allapäin, en edes tiedä mistä. Ehkä mä taas keksin jotain piristävää. Kuten Flight of the Conchordsia. ;)

Questions of science, science and progress do not speak as loud as my heart. -Coldplay

No eihän ne tossa lattialla niin pahalta näytä, mutta kun alkaa lukemaan niitä, niin...

Mistäs sitä tänään ammentaisi? Kun ei taas oikein mitään tapahtunut. Yritin lukea...

Noh, sarjassamme:

Mitä oppii, kun lukee kauppakorkean pääsykoekirjoja? (ketään ei kiinnosta, mutta kerron silti!)

• Kun menet ulkomailla kreikkalaiseen ravintolaan, huomaat hyvin jännittäviä asioita arkipäivän johtamisesta.
  
• Kartelli on houkuttava.
• Matti Pohjolan mielestä ihminen elää kivasti, jos sillä on suklaata, maitoa ja leipää.
  
• Kirjanpitoa sanotaan joskus kuivaksi. Tilinpäätös ja toimintakertomus ovat kuitenkin varsin mehukkaita.
  
• Mikkelissä asuva myyntijohtaja tekee töitä etänä ja nauttii kahvin ja lounaan aina samaan aikaan.
• Seppo Säynäjäkangas perusti Polar Electron.
• Japanilaiset on keksiny sairaasti kaikkea taloustieteisiin.
• Markkinointi on monelle insinööri- ja laskentataustaiselle johtajalle black box.
• Markkinoiden ennustaminen on vaikeampaa kuin sään ja terveyden. Ja niidenkin ennustaminen on vaikeaa, kuten tiedetään.
• Duaaliin tulee yksi rajoitusehto kumpaakin primaalin muuttujaa Xj kohti siten, että primaalin rajoitusehdoissa kertoimien Aij duaalimuuttujilla Yi painotettu summa ≥ primaalin tavoitefunktiossa kerroin Cj (edellä muuttujan X1 kertoimista muodostaen A11Y1 + A21Y2 ≥ C1 ja vastaavasti muuttujan X2 kertoimista A12Y1 + A22Y2 ≥C2)
• Turkulaiset pitää suljetuille tehtaille hautajaisia.
  

Ja kuka väittää, ettei kauppatieteet ole tärkeitä ja opettavaisia!!?

Kädet tuntuu vierailta, silmät toisen omilta, ajatukset kuluneilta, sanat poikki sanotuilta. -A.W.Yrjänä

Mistä tietää, että viikonloppuna tuli kesä? No tietysti siitä, että uima-allas avattiin!

8 kk au pairiutta takana ja siihen on kuulunut mm.

• 3½ syötyä osteria, kymmenkunta etanaa, jotain kummia simpukoita, hapankaalta, juustoa, jossa on ollut matoja ja ties mitä muuta hassua mennyt kurkusta alas :)
  
• Nizza, Milano, Zermatt, Bern, Manchester, Montreux x 2 ja Les Diablerets x 3
• suomalaisia, ruotsalaisia, amerikkalaisia, islantilaisia, uusi-seelantilaisia, eestiläisiä, brittiläisiä ja hollantilaisia kavereita (ei yhtään ranskalaista, nyyh)
• potentiaalisia läpi elämän -ystäviä 5
  
• 3 Suomen lomaa
  
• miljoona leffassa-, pitsalla- ja McFlurrylläkäyntiä ;)
  
• n. 5500fr tuhlattua rahaa :D (hei, mulla on ollu hauskaa!)
  
• 1 kolari, 0 vakavaa vammaa
  
• 2 nähtyä museota ties kuinka monesta Geneven museosta
  
• miljoona uutta opittua ranskan sanaa, kuten les volailles eli siipikarja!
• 1 viemäriin hävitetty napakoru ja 1 tuskainen melkein umpeutunut napalävistys saatettu takaisin elävien kirjoihin
• 2 laskettelupäivää ja kolme mojovaa mustelmaa ja muutama ihanan kipeytynyt lihas
• 1 palava rakkaus, Sisu <3
• 20 vuotta saatu lasiin
  
• 1 hajotettu läppäri
• 1 trauma kiitäjistä
• 6 viikkoa eli 44 päivää jäljellä

44 päivää jäljellä ja to do listalla:

• YK
• Cern (pliis, tänne yritettiin pinnistää jo Iiriksenkin kanssa koko syksy!)
• lahjakortin tuhlaaminen kasvohoitoon
• osta linkkuveitsi
• Macumba
• Aubonne (never gonna happen)
• syö sammakonreisiä

Laura on muuttunut nainen.

And I come here to talk. I hope you understand. -Coldplay

Oliko vähän hauskaa eilen tunkea kamera kastelukannuun ja irvistää?

Oho, unohin eilen mainostaa, että Arimolla oli synttärit. No, sillä oli. :) Huonona tyttöystävänä en tietenkään saanu sen lahjaa ajoissa postiin, mutta puolustukseksi voin sanoa, että se ei kyllä ite lähettäny mulle mitään mun syntymäpäivänä. :D Me ollaan nyt sitten molemmat Arimon kanssa aikuisia. Miltä tuntuu, armaani? :)


Kävin tänään pällistelemässä YKn päärakennusta ulkoa. Ei päästy sinne sisään (ei löydetty ovea, joka olisi auki O.o), mutta noh, ulkoa nähtiin. Ehkä sinne voi joskus vielä raahautua, jos tulee tylsää. Käytiin sitten sen sijasta Punaisen Ristin museossa, joka oli traumaattinen ja ahdistava. Sota, sota, maanjäristys, tsunami, kuolleita, sota, sota, haavoittuneita, tulva, tulivuorenpurkaus... >.< Mutta kaikenlaista opin. Ja olin ihan ylpeenä, kun siellä oli suomalainen juliste seinällä jostain maamiinojen vaarallisuudesta. :D Että on kyllä hienoa olla suomalainen, kun tällaset pienet asiat lämmittää sydäntä ihan kympillä. Kävelin sitten kotiin Bernex'stä, koska en ymmärtänyt sanaakaan Telebusmiehien puheesta. Siis ensin soitin sinne ja se örisi siellä jotain ja lopulta käsitin, että mun pitää soittaa siihen numeroon uudestaan, niin sen kolleega vastaa. Okei, ei siin viel mitään. Sit se kolleega oli viel epäselvempi. En tajunnut mitään. Jotain 'j'peux pas, à 16h55 *jotain jotain jotain* merci, avoir'. Selevä. Pitäkää bussinne, mä kävelen. Ja oli kyllä ihana ilma kävellä, tässä kuvia. ^^


Kattokaa, kuinka hienoja pilviä. Bongattavissa on ainakin hevonen ja kylpyankka.

Huomenna ei oo mitään jännää kait tiedossa. Jos yrittäis opiskella. Saisi jotenkin ittensä kuosiin ja potkittua taas oikeille raiteille Elinan ja Jetron lähdön jälkeen. Toivottavasti me saunottais. Mutta me taidettiin saunoa torstaina, että tuskinpa...

Hmm... Mun pitäs alkaa ajatella tätä blogin nimen uudistamista. 6 viikon päästä otsikko ja osote valehtelee, kun sitten se on Laura Karkkila-Nummela -akselilla ja Laura leipurina Fazerilla... :D

Crash and burn, and then you know you're living. -Tracy Chapman

Hmm... Pojat sitten päätti, että ne menee kavereille leikkimään, kun sataa. No, eipä täällä sitten muuta tekemistäkään ole, niin bloggaan.

Näytän aika pitkälti tolta, nyt kun Elina ja Jetro lähti. Vähänkö masentaa.

Tää viikko meni tosi nopeesti. Leikittiin pihalla ja käytiin Genevessä. Valvottiin ihan liian myöhään ja nukuttiin 4 tuntia yössä. :P Nyt nukahtaa pystyyn. En edes muista oikein, että mitä tehtiin. Jetro teki sushia ja kaikkea muuta hyvää. Tuli eilen isku kasvoihin, kun piti ite alkaa keksimään jotain (pahaa). Pikkasen vaan pahensi mun alemmuuskompleksia se Jetron kokkailu. :D


Tässä video siis sushin teosta.


Ja tässä lopputulos. :)

Keskiviikkoiltana me syötiin suuri läksiäisateria: ostereita, etanoita, kalaa, salaattia, leipää ja juustoja. Meinasin ratketa. Osterit oli yhtä outoja, kuin ennenkin, mutta etanat oli tosi hyviä! Alan jo ymmärtää tätä ranskalaisuutta ja outoja ruokia. Ja hei, söin kaikkia juustoja, joita PY oli ostanu ja voin rehellisesti sanoa tykänneeni niistä! Mikä muhun on menny..? Ruuan jälkeen me katottiin Ellun ja Jetron kanssa pari leffaa ja mörssättiin. Oli ehkä maailman huonoin mörssäysajankohta, kun oli just syöny ihan tajuttomasti. :D Mutta meillä oli hauskaa ja oli ihan mukava päätös exien vierailulle. :)

Torstaina sitten vietiin poikien ja Ellun kanssa Jetro lentokentälle. Pojat tavalliseen tapaansa ignoorasi koko lähdön, ettei vaan heittäydyttäis tunteellisiks. Ja me halattiin Ellun kanssa Jetroa ja saatettiin se matkaan. Kotona sitten kokkasin jonkun couscous-kastikkeen, joka ekaa kertaa maistuikin joltain, kun laittoi sinne ruokalusikallisen chilijauhetta. :P Koko päivän oltiin ihan turtia, kun yks oli joukosta poissa. Käytiin huikealla lenkillä, ehkä kilometri käveltiin. Allan löysi etanoita, kuten kuvasta näkyy.



Satoi vettä, niin ei oikein ulkona voinut sählätä päivällä. Kaikki oli tylsistyneitä ja kukaan ei oikein keksinyt mitään tekemistä.

Tänään Elina sitten lähti pois ja ollaan sitten härkennetty kaikennäköstä. Ihan outo tunne, kun tuntuu, ettei edes muista aikaa, jolloin Ellu ja Jetro eivät olleet täällä. :P Tällasta se kai oli...

Hiljasta.

Jos odotat aikaa, parempaa aikaa, odotat seuraavaan elämään. -Aki Sirkesalo

Tästä ei nyt tule kovinkaan kattava kuvabloggaus, mutta vilauksia pääsiäisestä 2009. :)

Tässä ollaan autossa menossa hakemaan Elinaa, au pairia vm. -06-07, lentokentältä.

Tää on ihan väärässä kohtaa, mutta siis, Alpeilla oli vielä lunta. :) Kuvattu jäätikölle menevästä hissistä.

Perjantaina käytiin ravintolassa ja Allan oli saanut junamatkalta jonkun ihanan karkin... :D

Lauantaina laskettelin ensimmäistä kertaa. Tässä todiste! ;) Suurimman osan ajasta tosiaan olin näin... :D

Jetro teki IHANAA japanilaista ruokaa lauantai-iltana. Sen nimi on korokkee.

Sunnuntaina lasketeltiin jäätiköllä ja mua pelotti ihan hirveesti, koska se mäki oli ihan tampattu kovaksi. En jaksanut kovinkaan kauaa kipeillä lihaksilla sunnuntaina lasketella...

Käytiin sunnuntai-iltana tsekkaamassa paikallinen diskoteekki. Oli ehkä maailman hauskin ilta, kun oltiin keskellä ei-mitään diskossa, jossa oli meidän lisäks parhaimmillaan kolme ihmistä. :D Ei edes kehtaa näyttää, miltä se disko sisältä näytti... Mutta Jetrolla oli vientiä, kaks naista suorastaan tappeli siitä... ;)

Tässä koko kööri (alhaalta vasemmalta myötäpäivään): Allan, Elina, Jetro, minä ja Vili.

Tultiin Elinan ja Jetron kanssa junalla takaisin Alpeilta ja pysähdyttiin Montreuxissa (oon aina kirjottanut sen tähän asti väärin, noloa). Oli tajuttoman ihana ilma ja tuli jäätelönhimo, kun nähtiin tollanen huikea yksilö... ;) Kuten näkyy, Sveitsissä on jo ihan kesä!

Laura ja Elina 3v.

Tässä meidän au pair mafia: Laura, Jetro ja Elina. Charlie's Angels... Tai oikeastaan Jetro's Angels. :D

Kesti eilen kävellä Satignystä kotiin 1,5 tuntia, kun pysähdyttiin kuvaamaan aina kaikkea järkevää... :D

On ollut ihan mahtava pääsiäinen, ehkä kaikkien aikojen paras, kun oon tutustunut Elinaan ja Jetroon. :) Ei se näistä kuvista ehkä välity, mutta kuitenkin.

Au pairiudessa on parasta ehkä se, että tutustuu mahtaviin ihmisiin, joita ei koskaan Suomessa tapaisi. Meidän perheessä on ollut ehkä maailman ihanimmat au pairit. :)

Sireenit kukkivat taas, vesi vapaana juosta saa. -A.W. Yrjänä

Eilen rapsutettiin Sisua, kun se söpisteli taas ihan urakalla. :)

Isälle sorsakuva taas ;)

Jetron ihastuttava pitsa. Siis keskusteltiin tästä sen kanssa, että miksi aina kuvissa kaikki hyvännököisetkin pitsat näyttää oksennuksilta lautasella?

Mentiin siis Jetron kanssa Jardin Botaniquessa. Ja siellä oli tällanen ällötys roikkumassa puusta.

Kukka :)

Toinen...

Koska jos yrittää näyttää hyvältä, näyttää tyhmältä. Ja jos yrittää näyttää tyhmältä, näyttää tyhmältä! Joten miksi yrittää?


Pöllin tän Jetrolta. Mahtava täysikuu paistoi kotimatkalla :)

Ja siellä kaikilla oli niin muuukaaavaaa... -J. Jalas

Ihan ärsytti kattoa, kuinka helposti Jetro sai ladattua tumblr:iin kuvia. Tän kanssa on aina kamalaa tappelua. Mutta koitetaan kuitenkin...

Tälläsellä mielellä pojat ottivat Jetron vastaan maanantaina koulun ruokatunnilla...

Jetro melkein sai turpaansa... :D

Ollaan ehditty sunnuntaista tähän päivään asti roikkua Jetron jalassa...

... käydä piknikillä takapihalla auringonpaisteessa...

... syödä tällasia...... tehdä läksyjä...
... leikkiä, piirtää ja nikkaroida...

... ja tietysti tallentaa lähes joka sekunti filmille... :D

Huomenna me lähdetään Alpeille, missä sitten vietetään ex-auppareiden eli Elinan ja Jetron kanssa pääsiäinen. Tullaan maanantaina (kai) takaisin. Sitten taas lisää kuvia Les Diableretsin hulppeista maisemista...

Aion koittaa lumilautailua. Eli maanantaihin, jos ollaan vielä hengissä! ;D

(Oli muuten taas tappelua. Ärsyttävä Blogspot. Kuka idiootti on keksinyt, että se viimeiseksi ladattu kuva pomppaa siihen tekstin alkuun, kun NIMENOMAAN tahtoo sen siihen, mihin sen kursorin laittaa..?)

Sullon kiire, aina kiire. -Aki Sirkesalo

Noniin, pikakirjotus, koska koko maailma on varpaillaan. Syystä että... JETRO TULEE KYLÄÄN. :D

Nojoo, siis, ei tapahtunut mitään kamalaa sille pojalle. Kaikki on hyvin, sen äiti ei syyttänyt mua vaan ymmärsi, ja kertoi, että niille on sattunut samantyylinen tapaus sen pojan kanssa ja sillä kertaa auto oli pysähtynyt ja poika silti törmäsi siihen, eikä katsonut eteensä. Että semmosta. Mut hirveet traumat jäi ja nyt vähän karmii ajella tossa pihatiellä...
Juup, eipäs tässä muuta. Huomenna teatteriharkkoihin (jeejee, Jetron kanssa!) ja tänään olin taas hoitamassa törkeen sulosia tyttöjä pari tuntia. :)
Nyt menen keittämään teetä ja jännittämään alakertaan.

Järkevää kirjottaa tänne tällasta, kun Jetrokin lukee tätä... No, ei kerrota sille. ;)

Minne paha haudattiin sinne minut haudatkaa. -A.W.Yrjänä

Nooh, en tiedä, onko tätä tänne järkevää kirjottaa, nyt kun ei itsekään tiedä, mitä kävi, mutta ajoin tänään meidän pihatiellä naapurin pikkupojan päälle. :S Tai se hyökkäsi kulman takaa mun auton eteen pyörällä ja en ehtinyt jarruttaa täysin siinä kolmen sekunnin aikana. Ei mitään kamalaa sattunut, mutta varmaan jalka murtui tai jotain... Pyörä ja auto olivat ihan kunnossa. En ajanut oikeastaan hänen päälleen, mutta siis töytäisin.
Sain kamalia traumoja, kun olen itsekin tullut samalla tyylillä auton töytäisemäksi. Sillon tuli auto kaupan pihasta ja mä ajoin pyörätiellä ja autoilija katsoi toiseen suuntaan ja osui muhun. Samalla lailla, ehti jarruttaa, mutta osui muhun. Mun pyörä meni kyllä rusinaksi ja sain vaan haavan, mutta naapurilla taisi käydä vähän huonommin. :(
Ihan paniikissa sitten soitin Sarkulle, kun kaikki oli mulle töykeitä, kun en osannut ranskaksi selittää jotain hiton onnettomuustilannetta. :( Idiootit. Ärsyttää oikeasti! Mulle ei tuottais MITÄÄN hankaluuksia selittää sitä tilannetta yksityiskohtaisesti LINGUA FRANCALLA, mutta ei täällä englantia osata! Ei! Murrr... Potuttaa kyllä tällä hetkellä tuollainen kohtelu. Vaikken itsekään ollut mitenkään kovin kiltti ja pyytänyt anteeksi koko ajan (koska en OSAA reagoida paniikissa ranskaksi, sori vaan naapurit!), niin ei mua tartte katsoa, kuin oisin yrittänyt sen pojan murhata. :(
Tein kyllä kaiken, minkä pystyin ja jarrutin ja yritin auttaa sitä poikaa, mutta joku ehti ensin ja seisoin siinä hölmönä, kun kaikki on ilkeitä mulle ja poika itkee... :(
Onneksi pojat lohdutti mua.

No, tällasta mä yleensä kirjotan mun päiväkirjaan, mutta koska se on kuopattu jonnekin pöytälaatikon syvyyksiin, niin vuodatin tänne. Oon huono au pair ja en osaa olla kolhimatta autolla lapsia, joita en näe. :(

Mä opetin sua, vaikket halunnutkaan ehkä tietää, miten vaikeeta on joskus sietää tätä työtä, joka minua vie sinusta pois. -Aki Sirkesalo

Jeejee, sain Laskentatoimen loppuun! Huomenna siis demonikirja eli Kvantitatiivinen analyysi. On just niin hepreaa, kuin miltä se kuulostaakin.

Tänään meni ihan kivasti. Paitsi nyt illalla, kun poikia väsytti ja oli ikävä äitiä. Ja kun vielä en antanu niiden kattoa telkkaria, kun ei kuunneltu, kun pyysin kolmesti syömään ja varotin vielä, et kohta ei katota. Nooh, sitten oli sellanen pieni itkupotkuraivari. Allan oli kyllä aivan tööt, että en ihmettele, miksi se otti sen niin henkilökohtasesti. Mutta nyt se nukkuu kuin tukki ja huomenna on taas kaikki paremmin. :) Tää kellojen siirtäminen tuntuu olevan lapsille tosi vaikeeta. Ei mitään muistikuvaa omasta lapsuudesta, niin ei voi verrata...
Suomikoulussa oli joku uus äiti, joka muistutti ihan Arimon siskoa. Ja taas tuli koti-ikävä. Ajatelkaa, kakskymppinen ja mulla on koti-ikävä! No mut kun ajattelee mun mehukasta sänkyä, joka ostettiin vaan MULLE vuosi sitten, mun kaikkia vaatteita, joissa ei oo tomaattitahroja, äitin makaroonilaatikkoa, saunaa joka toinen ilta, RUISLEIPÄÄ ja SUOLAKURKKUJA... Kohta mäkin alan itkeä. Halaiskohan Allan mua, niinkuin mä halasin sitä?