Jeejee, sain Laskentatoimen loppuun! Huomenna siis demonikirja eli Kvantitatiivinen analyysi. On just niin hepreaa, kuin miltä se kuulostaakin.
Tänään meni ihan kivasti. Paitsi nyt illalla, kun poikia väsytti ja oli ikävä äitiä. Ja kun vielä en antanu niiden kattoa telkkaria, kun ei kuunneltu, kun pyysin kolmesti syömään ja varotin vielä, et kohta ei katota. Nooh, sitten oli sellanen pieni itkupotkuraivari. Allan oli kyllä aivan tööt, että en ihmettele, miksi se otti sen niin henkilökohtasesti. Mutta nyt se nukkuu kuin tukki ja huomenna on taas kaikki paremmin. :) Tää kellojen siirtäminen tuntuu olevan lapsille tosi vaikeeta. Ei mitään muistikuvaa omasta lapsuudesta, niin ei voi verrata...
Suomikoulussa oli joku uus äiti, joka muistutti ihan Arimon siskoa. Ja taas tuli koti-ikävä. Ajatelkaa, kakskymppinen ja mulla on koti-ikävä! No mut kun ajattelee mun mehukasta sänkyä, joka ostettiin vaan MULLE vuosi sitten, mun kaikkia vaatteita, joissa ei oo tomaattitahroja, äitin makaroonilaatikkoa, saunaa joka toinen ilta, RUISLEIPÄÄ ja SUOLAKURKKUJA... Kohta mäkin alan itkeä. Halaiskohan Allan mua, niinkuin mä halasin sitä?
4 kommenttia:
Koti ikävä on siitä paha että se laantuu käymällä kotona. Siellä nimittäin sitten alkaa tuntumaan siltä usein että jospa pääsisi taas muille maille . ( hah )
Onko muuten siihen perheeseen tulossa sinun jälkeesi au - pairia?
Tuttavani 18 v tyttö etsii ranskan kielistä au-pair perhettä. Syyskuusta alkaen tosin vasta.
Tulee au pair munkin jälkeen. :) Ajokortillista, ranskaa osaavaa aupparia haetaan. Mutta elokuussa haluaisivat sen jo kyllä. :)
Voi kun tällä ei ole ajokorttia eikä pääse elokuussa kun hällä on ylioppilas kirjoitukset vielä loppusuoralla sitten...
JOSPA hän innostuu hankkimaan sen kortin ! Kerron nämä terkut Vivianille.Kiitti.
Jep, tässä perheessä se ajokortti on aika pakollinen, kun pojat harrastaa paljon. :)
Tsemppiä perheen etsintään! Kyllä niitä täältä Genevestä varsinkin löytyy PALJON. :)
Lähetä kommentti