Milan, here we come!

Oho. Taas on vierähtäny pari päivää. En oo tosin ollu kotona illalla, siksi näin.

Keskiviikko:

Meni kivasti. Mentiin Suomi-kouluun, juoruttiin naisten kanssa.
Tultiin kotiin, syötiin, Sarkku leipo keksejä poikien kanssa. Mä menin ranskankursseille, joissa oli ihan kivaa, vaikkei yhtään aluks huvittanu mennä sinne.
Sit menin illalla yhdelle mun yhen ranskankurssilaisen kanssa. Nolointa on, etten oo ihan varma, et mikä sen nimi on. :D
Sit tulin vikalla bussilla 00.08 kotiin. Ensin olin ihan paniikissa, että ehinkö bussiin Satignyssä, koska se juna oli TAAS myöhässä. No ehdin.
Ajattelin, että kyllä menee nätisti tää ilta. Kunnes menin kotiovelle ja kaivoin avaimen esiin. Laitoin sen lukkoon ja ei auennu. Remppasin ja remppasin, ei aukee. Tajusin, että joku on jättäny avaimen lukkoon sisäpuolelle, jollon ovea ei saa auki ulkopuolelta edes avaimella. Jee. No, mietin mun vaihtoehdot läpi. Alotin hellimmästä. Soitin Sarkun kännykkään. PYn kännykkään. Ei vastaa. Soitin ovikelloa hellästi. Vähän kovemmin. Viimenen oli sitten soitto kotipuhelimeen, jossa on tajuton ääni. Eipäs tapahu mitään. Hakkasin päätä oveen, koska olin ihan varma, et mä joudun soittamaan sinne niin kauan, että ne herää. Ja ties millon herää. Sit nostin pääni ovesta ja PY olikin ovella. Se sano unohtaneensa avaimen lukkoon. Mä olin ihan nolona, koska mä muistin mun avaimen, mutta muut unohti mut. Yleensä mä oon se ongelma. Tuntuu, että oon kauheena riesana, kun mut pitää muistaa ja herättelen toisia keskellä yötä... >.>

Tänään heräsin 8.30, koska me mentiin Iiriksen kanssa ostamaan lippuja Milanoon. No, mentiin Ranskan puolelle, koska siel oli sellanen lähin piste. No, ei se ukkeli siel myyny meille lippuja. Ois vaan ollu kalliita lippuja ja en ois saanu alennusta mun uudella Demi-Tarifilla. Siihen meni aamu.
Tein ruokaa, sellasta valmismureketta, josta en tykkää ja lohkoperunoita.
Pojat tappeli koko lounastauon. Ja me siivottiin koko kämppä. Allan istu pöydällä ja mulkoili mua, kun laitoin sen siivoomaan. Mutta PY käski! :D
Pojat meni kouluun ja mä menin oottamaan bussia, koska me mentiin sitten ostamaan ne liput Genevestä. Tosi söpö nuori Pierre ystävällisesti selitti meille hitaasti ranskaks (Iiris oli päättäny, että mehän vedetään tää homma läpi ranskalla ja hyvin se meni). Makso 96fr per naama menopaluu Geneve-Milano. :) Mennään siis sinne ens viikonloppuna.
Sit tulin kotiin, ehin just laittaa Allanin eväät ja kattoa mailin, kun piti jo mennä hakemaan poikia.
Vein pojat harrastuksiin, me syötiin croissantit siinä Allanin judon ja Vilin uinnin välissä. Tultiin kotiin ja Allan pelas innossaan Socceria mun kännykällä. Se halus olla Italia, Ranska, Sveitsi ja Japani. Mistä lie syystä juuri nuo maat..? :D
Sarkku ja PY meni uimaan ja mä luin pojille iltasadun.
Siinä tämä päivä.

Huomenna me mennään sitten Alpeille mökille. :)