Tulomatkalla kotiin junankuljettaja päästi Vilin ja Allanin ohjaamoon katsomaan, miten junaa ohjataan. :)
Allan ja rullaluistimet. Kyllä se hymy hyyty muutaman kaatumisen jälkeen...Ainoastaan sen takia, että kaikesta sai sanoa tänään miljoona kertaa. Oikeesti. KAIKESTA. En jaksa enää. Mun pää halkeaa. Jos joudun sanomaan vähintään 30 kertaa, että joku asia pois keskeltä lattiaa ja paikalleen, mitä ihmettä voi tehä, kun hermostuu? Olen päättänyt, etten todellakaan ole poikien orja, joten en siivoa niitten sotkuja. Voin auttaa, mutten kulje niiden perässä keräämässä kaikkea mikä tippuu käsistä. Pitää keskustella asiasta Sarkun kanssa, että mitä tehdään, koska mä en oikeeeeeeeesti jaksa.
Mutta.
Heräsin aamulla 7.30. Herätin pojat 8.00, syötiin, puettiin ja pestiin hampaat. Sanoin 8279286 kertaa Allanille, että pue.
Mentiin Suomi-kouluun julkisilla. Mentiin Satignyyn asti autolla, siitä junalla Geneveen ja siitä bussilla sinne Suomi-kouluun. Matka meni hyvin, en sillon jopa joutunu jankkaamaan sata kertaa mistään.
Juorusin Suomi-koulun äitien kanssa. Pikku-Thomasin (?) äiti lupas, että saan ottaa siitä kuvan ja lähettää Jetrolle. :)
Jäätiin vähäks aikaa leikkimään Suomi-koulun jälkeen sinne pihalle. Syötiin leipiä ja mandariineja. Juoruttiin lisää. Terhi valtuutti mut kirjottamaan tänne enemmän ruuanlaitosta ja paikallisista tapahtumista. Mitenhän mä saisin tähän sellasen kalenteriosion... Taisin keksiä. Koitetaan.
Mentiin kotiin, syötiin pastaa (koska pojilla oli edelleen nälkä) ja syötiin jälkkäriks mun ostamat suklaaleivät. Yritin lahjoa ne niillä, mutta kun oltiin syöty ne, pojat oli ihan yhtä kuuroja kuin ennen sitä. FAILED.
Vili meni savikerhoon ja mä jäin Allanin kanssa kahestaan. Haettiin kaikkia pihan lapsia leikkimään, mutta kaikki oli jossain. Paitsi Daniel, joka pelas Pleikkaria. (Eilen kun hain muuten Vilin ja Danielin judosta, tajusin kuinka huvittava yhtälö me ollaan. Mä puhun Danielille englantia, Daniel Vilille ranskaa ja mä Vilille Suomea. :P ) Allan luisteli rullaluistimilla ja kaatu sata kertaa. Ja itki joka kerran jälkeen.
Poikia tuli hoitamaan Clement-niminen poika, joka on Vilin savikerhon opettajan poika. Se tuli tänne, koska mä pääsin sinne ranskan teatterikurssille, missä pitää olla aina. Lupasin olla aina, joten ei ois ollu kovinkaan vakuuttavaa, jos oisin ollu jo tokalla kerralla pois sieltä.
Menin kurssille, ihan jees oli, tulin takas, laitoin pojat petiin. Nyt ollaan tässä. Katoin myös Jetron teatterikurssin näytelmän, joka oli ihan kiva. Musta meillä on kyllä parempi. ;)
Huomenna... Ei mitään erikoista. :)
Huomenna... Ei mitään erikoista. :)
Terhi! En nyt laittanu tänne ruokavinkkejä, koska me syötiin pastaa ja pestoa. :D Niitä voi ostaa ihan mitä laatua vaan. Ja iltaruuaks pojat söi valmispitsan, koska sen Clementin harteille ei uskottu vaikeempaa. :D Huomenna me syödään jämiä, että taaskaan ei taida auttaa... Mutta laitan heti, kun me syödään taas jotain, minkä teen alusta loppuun. :)
3 kommenttia:
Kuulumiset kurkkaamassa. Au pair aikana saat kyllä hyvää valmentautumista mahdollisiin omiin lapsiin - arkeen ja eloon niiden kanssa. Kuten eilen sanoin, aika samanlaista meilläkin on miljoona kertaa saa sanoa ja kuuroille korville menee..
Ruoka-ohjeita jään odottelemaan - ei hätää jos aina joskus jotain vinkkejä saisi (varsinkin sellaisista ruoista, joista siellä pojatkin tykkäävät).
Oliko nyt tulevana viikonloppuna kirppiksiä ja jos niin missä ja mihin aikaan?
- Terhi, joka tarvitsee lapsille lisää vatteita ja ehkä itselleenkin jotain kivaa..
Terhi! :)
Tein sinua varten tuon hienon kalenterin tuohon vasempaan laitaan. Tänä viikonloppuna on ainakin Bernex'ssä ja Aire-la-Villessä. Tiedän nuo, koska ALV on meidän kylä ja Bernex on naapurikylä. :)Pitäisi kysyä Kristalta, milloin ja missä Vernierissä oli kirppari.
Ja pojat tuntuvat tykkäävän kaikesta, missä on pastaa. :P
Kerran tein sellasta kanariisimössöä uunissa, joka oli niiden mielestä tosi hyvää. Paistoin kanat pannulla, keitin riisit ja pehmitin pannulla keltaista paprikaa. (Suomessa käytän tähän aina hernemaissipaprikaa, mutta meillä ei ole sellasta pakastimessa täällä. Ne voi vaan humauttaa sinne sekaan, ei tartte sulatella.) Laitoin mausteita kanaan, en muista mitä, curryä, suolaa, paprikajauhetta, mustapippuria, vähän chiliä, mistä itse tykkää. Sitten sekoita kaikki keskenään, laita uunvuokaan, kaada kermaa päälle ja ripottele pintaan juustoraastetta .
Paista uunissa 200 asteessa niin kauan, että se juusto sulaa ja ruoka näyttää hyvältä.
Allanista tää oli très bon! :D Ja tätä voi muokata, laitat paprikan kanssa jotain muutakin tai sitten ei ollenkaan paprikaa, ihan miltä tuntuu ja mitä jääkaapista löytyy! Erittäin helppoa laiskan au pairin ruokaa. ;)
Kiitos kalenterista.
Laiskan kotiäidin täytyy kokeilla antamaasi ohjetta - vaikuttaa hyvältä. Kiitos!
Hyvää viikonloppua!
- Terhi
Lähetä kommentti