Pam-pam-pa-pam, pam-pam-pa-pam, pam-pam-pa-pam pam-pa-pam-pam-pa-pam. -Häämarssi

Tähän mennessä tapahtunutta kotilomalla Karkkila-Hki-akselilla:

Tällä kertaa mulla oli normaalia karvasempaa Diili-studioseuraa...

Mutta vähintään yhtä intensiivisesti se sitä mun kans katto kuin ne meiän poitsutkin.

Käytiin kierrätyskeskuskierroksella likkojen kanssa. Hullaannuttiin ihanista vintagehääpuvuista (jotka melkein istu meiän päälle)...

Ja löysin sattumalta sen studion, jossa Diili-kisaajat kävi valokuvauttamassa ittensä!

Nyt aateltiin kattoa tyttöjen kans Wall Street ja huomenna taas sekoillaan jotain... Melkein oon ehtiny opiskella, mitä mun piti tehdä täällä aktiivisesti... :D Nooh, sit junassa..?

Hitaina kierivät päivien pyörät, me virtaamme ajassa näin. -CMX

Nykyään on niin masentava kirjottaa, jos ei voi laittaa kuvia. Ja mun kamera syö akkunsa about 10 minuutissa nykyään, kun se "#%#€##* luukku ei pysy kiinni, että se laskee mun intoa mennä kuvaamaan yhtään mitään.

Kävin siellä työhaastattelussa. Apparently sitä samaa paikkaa oli hakenu 90 ihmistä. :D Mutta kaikki ei päässy haastatteluun, et sekin on jo jotain! Ja se haastattelija sanoi tykänneensä musta ja että se vois hyvin kuvitella mut siihen duuniin. Ja kuulemma kaikki sen asiakysymykset tuntu tyhmältä mun kohdalla. :D Ja kuulemma vaikutan paljon aikuismaisemmalta kuin 21-vuotiaat yleensä. Oliko se kohteliaisuus? Mut saan ens viikolla viimestään tietää, että pääsenkö jatkohaastatteluun. Jos muka jostain hienosta syystä saan sen paikan, tulee mun opiskelut vähän kärsimään, mut sama kai se. :D Sen 50 opintopinnaa saa kyllä heittämällä.

Mun pitäs lähteä viikonloppuna Karkkilaan, mutten vieläkään tiiä, että millon. Ja et millon tuun takas. Oon tosi hyvä tekemään päätöksiä. Kun ei mun sinänsä sinne tarttis edes mennä ja sit että kuinka kauan jaksan tuijottaa siellä seinää. :D No, kissakuvia tulossa taas blogin täydeltä! :D

Huomenna on muuten tentti tilastomatikasta. Oon tosi aktiivisesti lukenu taas... Oikeesti, mistä mä löydän sen motivaation, joka mulla oli viime syksynä???

This is the closest thing to crazy I have ever been. Feeling twenty-two, acting seventeen. -Katie Melua

Hyvin jännittävä viikonloppu taas takana. Perjantain istuin koko päivän kirjanpidon laskareissa ja luennoilla. En vieläkään saanu niitä kärryjä kiinni, kun en ehtinyt viime viikolla panostaa koko aineeseen yhtään. Alkaa pikkuhiljaa pelottaa se tentti....

Aloitin Housen 5. kauden kattomisen <3

Perjantai-iltana sekoilin Ilarin kanssa Sallan ollessa Volbeatin keikalla.

Eilen kävin ostamassa MacBookilleni (totta kai kaupan psykedeelisimmällä printillä varustetun) pussin ja uudet kuulokkeet. Samalla tarttu mukaan musta jakku, jonka ostoon sain hyvän tekosyyn siitä työhaastattelusta...

Shoppailun jälkeen kävin Marinen eli sen mun ranskalaisen kaverin luona Alppilassa selittämässä sille, mitä sen pitää tietää Cross-cultural Business Communicationsin tentissä ja vein sille hirveen kasan eri Fazerin suklaamakuja. Se on sulosen innostunut kaikesta. Näytin sille Rovaniemen nettisivut ja Joulumaan ja muut netistä, että se voi isänsä ja sen perheen kanssa käydä turisteilemassa. Marine innostu ihan täysillä Kemin lumilinnasta ja mä oisin niin tahtonu sen kans sinne, mutta se avataan vasta Marinen lähdön jälkeen. :(

Illalla sitten juhlistettiin Henrin 21v 81d -synttäriä Henrillä. Kuunneltiin koko ilta tosi hyviä YouTube-klippejä ja syötiin Johannan tuomia ruokia. <3

En tiiä, mitä mä oikein tein, mutta jotenkin sain mun varpaan murrettua todennäkösesti eilisillan aikana. Toisen nivelen ympärillä on hieno violetti rinkula, sen liikuttaminen sattuu ja kävely tuntu ihan hyvältä kengät jalassa... :D Onnistuin taas!

Tänään öö... Oon maannu. :D Ja kävin tyhjentämässä taas puoli Tokmannia. Illalla aiotaan porata Sallan kans P.S. I love you:n tahdissa ja huomenna pitää tehdä loppuun mun portfolio sitä työhaastattelua varten. Ja taas on tilastotieteitä...

Ja joka kaupunki auringon on, kun sinä viivyt vielä siellä. -CMX

Vihaan yritysjuridiikkaa. Ainakin ens tiistaihin saakka, kunnes mulla alkaa vero-oikeuden luennot.

Markkinointioikeudesta oli monivalintatentti (rakkautta!), mutta sopimus- ja yhteisöoikeuden tentti oli vaikein evör. Kyllä mä siitä läpi pääsen, mutta se, joka siitä vetää femman, on melkonen akrobaatti.

Jeppajee, mutta kohta alkaa viikonloppu! Huomenna on kyllä luentoja viiteen saakka, mutta sama se. Hauska viikonloppu tulossa! Henri tulee intistä lomille ja sen kavereita tulee Kalajoelta Ouluun, joten lauantai menee siinä. Perjantaina Ilari lupaili ehkä viimein kattoa mun kanssa kaikkien kauppatieteilijöiden dokumenttielokuvien äidin eli Wall Streetin. :D Voidaan sit mennä kimpassa kattomaan se kakkososa leffaan. Jaa sunnuntaina mä värkkään ittelleni niin pal kauhian hienon portfoliokansion, koska...

Mä pääsin työhaastatteluun! Ja vielä melkeinpä kai oman alani duuniin! Se haastattelu on tiistaina ja oon onnesta soikea, jos saan sen duunin! Woooohooo! Oonko ihan pähkinöinä vai mitä?

Jeppajee. Sellasta mulle.

There's more than this, if you open up your eyes and then soon you will realize, those days are all gone. -The Sounds

Okei, no ei ihan menny putkeen toi mun opiskeluviikonloppu.... Ihan.

Perjantai-iltana Sallan eli mun kämppiksen äiti lähetti tekstarin, että haluanko ilmaseen vyöhyketerapiaan Sallan kanssa, koska niiden koulutukseen on tullu peruutuspaikkoja. No DAAH, harvoimpa sitä ilmaseks pääsee hierottavaksi, joten sinne meni se lauantaiaamun kirjastoonmeno. Siellä sitten venyi johonkin yhteen asti, minkä jälkeen mentiin Sallan vanhempien luokse soittamaan pianoa ja laulamaan. Jaa oltiin kotona joskus viiden maissa ehkä. No eihän sillon enää opiskella... :D Mä luin ehkä tunnin markkinaoikeuden tenttikirjaa ja luovutin. Se siitä lauantaiahkeroinnista.

Sunnuntaina sitten kirjotin työhakemuksia ja spämmäsin cv:lläni puolta Oulua. Eli viittä firmaa muistaakseni. Jospas jostain tärppäis ja pääsisin edes haastatteluun! Ja sitten olikin jo ilta ja mä luin taas tunnin, minkä jälkeen päätettiin kaverin kanssa prokrastinoida ja katottiin pari leffaa ja luettiin mun Idea Bookia ja hups meni puol kolmeen.

En siis sitten ihan tänä aamuna jaksanut mennä kirjastoon kahdeksaksi lukemaan. Ja tänään mulla oli tilastotieteitä ja sen jälkeen Marinen kanssa juttelin taas kaks ja puol tuntia. Tunnin päästä alkaa Diili ja mä en oo syöny vieläkään.... Uups.

Eli parhaiten tätä viikonloppua kuvaa kaksi sanaa: Epic fail.

I always hope that the best, it was yet to come. -Hurts

Katsokaa, mitä posteljoonisetä toi mulle tänään:

Sarkku kerto mulle tosta kirjasta kesällä ja se kummitteli mun mielessä koko viime viikon. It's a book about business creativity ja mun on pakko lukea se! :D Ja Facebookissa oli joku Fazerin mainoskampanja, josta sai ilmasta purkkaa ja tottamooses halusin maistaa tota. Pidän yksinäni varmaan jotain Airwaves-tehdasta pystyssä, kun oon niin paha purkan suurkuluttaja.

Mulla oli muutenkin tosi hyvä päivä (huolimatta siitä, että mulla oli tänään 6 tuntia kirjanpitoa ja olin ulkona ihan koko ajan). Miten se kirjanpito voi edes olla niin vaikeeta? Jotain poistoeroja ja mitä lie ihme varauksia ollaan käyty läpi. Ja tää blondi on pihalla kuin lumiukko. Mut joo, käytiin illalla Sallan kans vielä kaupoissa ja mä pääsin saunaan! <3

Huomenna alkaakin sitten ihanan työntäyteinen viikonloppu, koska mulla on ens viikolla kaks yritysjuridiikan tenttiä. Jippijaijei... Ei olekaan kuin viisi kirjaa opeteltavana. Ainakin. En oo varma, onko noista yks vielä jossain huoneen kätköissä. Wish me luck!

And I think to myself, what a wonderful world. -Louis Armstrong

Joo, tän verran tuli sitä kuvamatskua sitten sunnuntailta... :D

Sain CMX:äni! <3 Jiihuu!

Mun ranskan tandempari on mahtava! Se oli täällä just neljä tuntia ja juteltiin kaikesta Children of Bodomista, Don Rosasta ja Kalevalasta aina Cosmon poikakalenteriin. Mä niin opin tästä kaikkia ihmesanoja! :D

Ei mulla muuta. Taidanpa pitää leffaillan tänään. 

Looking for something to help me burn out bright. -Foo Fighters

Mä oon jääny ruotsin självstudieveckanin takia ihan koukkuun Strömsöön. Kuin hieno ohjelma! Tekee mieli tehdä viistoista lasta ja jäädä johonkin rintamamiestaloon kotiäidiksi tekemään hillotettuja sipuleita ja askartelemaan! Hirveetä aivopesua! Viimenen niitti oli, kun CMX vieraili siellä. Kattokaa ainakin se lopun akustinen versio Linnunradasta. (En oo vieläkään saanu mun levyä cdon.comista, joten lievitän tuskaani näin.)

Hirviänä hommaa! Eilen Annukka tuli iltapäivästä Ouluun ja me sekoiltiin täällä ilta. Ja nyt on motivaatio nollassa kirjanpidon suhteen (oon tippunu kärryiltä ja pitäs alkaa juosta niitä kärryjä kiinni, ennenku kunto loppuu). Ja mun on PAKKO kirjottaa sinne leipomoon, et mä tahtoisin töitä. Mä oon superleipuri hei, kai ne mut sinne tahtoo? :D

Ainiin! Mulla oli se ranskan tandem-kurssin info ja sain uuden ystävän! Menin sinne luokkaan ja siellä oli parikymmentä ranskalaista vaihtaria. Kattelin niitä ja niin toivoin, et saisin sen yhen kiltinnäkösen blondin tytön mun pariksi. Ja kenet sain? Just sen! Sen nimi on Marine ja se on Pariisista. Se on mun ikänen ja ihan supermukava! Se sano meiän puolen tunnin juttelun aikana mulle viis kertaa, että puhun sairaan hyvää ranskaa. :D Hirveetä itsetuntobuustausta! (Se sano, et se puhuu englantia huonommin kuin mä ranskaa.) Se tulee keskiviikkona meille ja mä voisin leipoa sille jotain. Mikähän ois jotain tosi suomalaista, jota se ei vielä oo kuukauden Suomessa olon aikana saanu maistaa? :)

Huomenna sekoilen sen Annukan kanssa sit uudestaan, kun se on saanut geologien kaupunkikartotuksen valmiiksi (lue: alkoholipainoitteista suunnistamista Oulun keskustassa) ja tulee tänne. Toivottavasti tehdään jotain valokuvaamisen arvoista!

Tämä on syksy ja nyt. Kaupunki hiljenee, valoja jää kauppojen ikkunoihin. -Zen Cafe

Taas meni viikonloppu ohi, eikä tehnyt mitään järkevää. Olin kaksissa bileissä (ekat oli aika floppi, sorry vaan ja tokat oli aivan mahtavat teekkari/luonnontieteilijäkotibileet) ja kävin sauvakävelyllä Sallan kanssa. Mä niin vihaan viikonloppuja. Aina on henkinen krapula, kun ei jaksa tehdä mitään järkevää ja vaan nukkuu jossain kummallisessa rytmissä liian vähän. :D

Kävin eilen Ilarilla hengaamassa. Näkymä sen pilvenpiirtäjäkattohuoneiston ikkunasta on mieletön. 

Varsinkin, kun aurinko laskee. 

Tänään kävin sauvakävelyllä Kuivasjärvellä. Täällä on jo syksy.

Mä kuolisin onnesta, jos saisin järkkärin. Koska siks tää mun blogikin on vähän kuollut, kun mun kamera vetelee viimesiään. Mun on pakko hankkia joku duuni, etten oo niin köyhä ja vois joskus ostaakin jotain. :D Heti, kun saan työtodistuksen kesätöistä, lupaan tehdä asialle jotain.

Ens viikolla on hirveesti kaikkea! Maanantaina ja tiistaina on normisti vaan luentoja. Keskiviikkona mun pitäs saada CMX:n levy itelloonilta ja ne esiintyy muuten samana päivänä Strömsössä. ;) Torstaina mulla on tentti aamusta, ruotsin 3 minuutin puhe ja illalla joogaa. Ja perjantaina on sen mun ranskankurssin info ja ANNUKKA tulee Ouluun johonkin geologibileisiin ja toivottavasti nään sen viikonlopun aikana. :)

Joku astuu askeleensa varovasti harkiten. Joku tuhlaa rakkautensa rakastumisiin. -CMX

(CMX:ltä tulee muuten noin viikon päästä uus levy. Ja mä oon kuunnellu tän uusimman sinkun jo varmaan sellaset sata kertaa ja ootan ihan mielettömällä innolla sitä uutta levyä. Jos ne tekee mitään lähellekään Petojen tasosta settiä, niin voi moro!)

Kattokaa, miten hotteina me Sallan kanssa käytiin syksyn ensimmäisellä sauvakävelylenkillä. Oksat pois!

Mä jo aattelin, että tää ois 300. kirjotus tähän blogiin, mutta suoritettuani pikaisen laskutoimituksen tuosta etusivulta, huomasin, että mulla on nähtävästi aika monta luonnosta biilossa jossain Bloggerin uumenissa. Noo, kohta on 300. julkaistu kirjotus ja pitää tehdä siitä jotenkin mullistava!

Hajoan siihen kirjanpidon kurssiin. Oikeesti, 3 tuntia viikossa luentoa ja 9 tuntia laskareita, joissa on käytännössä pakko olla, koska ne kirjan tehtävät on hanurista ja niissä on paljon kompia. Näin viime viikolla untakin siitä, et mun piti tehä niitä tehtäviä ja heräsin viitisen kertaa yössä vaan se ajatus mielessä, että nyt on noustava ja mentävä laskemaan tiliristikoita kirjastoon. Debetit ja kreditit vilisee silmissä! Teen tästä kohta opiskelumuotiblogin ja alan ottamaan kuvia mun laskimesta ja kurssikirjoista (tietty eri taustoilla ja eri asennoissa), koska ne on tällä hetkellä suurin sisältö mun elämässä. Hienoa olla sinkku, jolla on kirjanpito sivuaineena! Elämä on jännitystä täynnä!

Sori tästä lätinästä, meillä on kyl Saltsipaltsin kanssa suunnitteilla hieno kirjotus, mutta se meni nukkumaan, joten se jääköön ens kertaan. 

How you doing? ;)

I ain't happy, I'm feeling glad. I got sunshine in a bag. -Gorillaz

HUPS. Jätin sitten menemättä sinne B2B-tenttiin ja lähdin eilen illalla katsomaan Finanssin fuksisuunnistusta. Irtosi aika hyviä nauruja, kun Oulun keskusta täyttyi Mateista, Merveistä, spurguista, Finanssin RaamattuPiiristä, sotilaista, zombeista ja mistä lie. Mun kamera on pannassa, koska se on idiootti, joten mulla ei oo yhtään kuvaa koko tapahtumasta. :(

Mut tänään alotin hathajoogan! Se on ehkä maailman hipein liikuntamuoto. :D Mut se oli tosi hauskaa ja luulen, että muutaman viikon päästä se on vielä kivempaa, kun päästään etenemään siinä jotenkin.

Sain muuten sittenkin kuvia viime viikonlopusta, kun Salla otti kännykällä kuvia Henrin ja Ilarin vierailusta meillä. :) Enjoy my cute friends!

Ei näistä kuvista ainakaan näe, että meillä on hirveä ikävä Henriä, joka on nyt armeijan harmaissa.

Mikään ei voisi hermostuttaa naista, joka elää vapaaherran elämää. -Ultra Bra

Huomasin just, että en osaa nähtävästi vielä käyttää tätä mun Macia. Ei aavistustakaan, miten kuvien kunnon kuvakkeet saa näkymään tässä bloggerin latausjutussa, joten tässä tuntuu nyt menevän vähän aikaa... Noh, ei se kai mitään, koska...

Mulla ois tänään edessä sama kuin eilen. Se näyttää aika paljon tältä ja se pitäisi oppia torstai-aamuun klo 8 mennessä...

Oujea, Business to Business Marketingin tentti ja en muista tosta kurssista MITÄÄN keväältä, koska se kului aika hyvin Jarkon kans ristinollaa pelatessa. Ei näin Laura, ei näin.

Mutta eilen me keksittiin Sallan kans niin paljon parempaa tekemistä...

Turmeltiin pieni kasa mun vanhoja Cosmoja...

Salla oli järkyttyneen näkönen...

Eikä tästä kuvasta päätellen suotta.

... En kuulemma enää saa käyttää saksia tässä taloudessa.

Nojoo, mutta, ideana oli, että tehtiin Imagination boardit. Leikattiin siis lehdistä kuvia ja sanoja asioista, joiden haluttais toteutuvan. Ette varmaan arvaa, minne haluaisin joskus muuttaa. Ei se ainakaan lue tuossa kissan kokoisilla kirjaimilla. En tiedä, toimiiko mun board enää, kun julkasin siitä tässä nyt osittaiskuvan. Ainakaan ei tarttenu tenttiin lukea! :D

Tänään alkaa Diili. MAHTAVAA! Jos kaikki ei feidaa, meillä on Diili-studio illalla pystyssä Alppilassa. Oujee! Se on ehkä parasta viihdettä, jota telkkarista nykyään tulee!

Viikonloppuna ei tapahtunu yhtään mitään. Tai no, Henri ja Ilari oli meillä kylässä, koska Henri oli lomilla intistä. Mun into valokuvata asioita on vähän hiipunut sen jälkeen, kun mun kamera otti Tallinnassa osumaa ja hajosi osittain. Ja nyt se hukkaa akusta löpöt ittekseen päivässä. :( Pitäisi saada investoitua uuteen... Noo, ehkä mä vielä. En vaan tahtois enää ostaa pokkaria vaan kunnon järkkärin. Ja ne nyt tunnetusti maksaa... :(

Sano minulle, että tarina vasta alkaa. -CMX

Tänään alko sitten luennot. Maksoin yhden kurssin materiaaleista saman verran kuin koko viime kevään kurssimateriaaleista. Hieno tunne! 6e keskustaan bussilla ees taas ja 30e kirjasta. Jiihaa!

Oulussa on muuten Suomen surkein julkinen liikenne. Bussit kulkee iltasin aivan naurettavan huonosti, PSOASilla (eli opiskelija-asuntosäätiöllä) on kämppiä alueilla, joista ei pääse bussilla yliopistolle, hinnat on nostettu 3e/matka (eikä sillä kolmella eurolla pääse takasin vaan ostat sit aina uuden matkan!) ja yötaksa on varmaan jo jotain päälle 6e. Ja arvatkaa, kenen pyörä on pöllitty telineestä kesän aikana.

Hajoan jo nyt mun opiskeluihin. Ja ihan muista syistä kuin oikeesti niistä opinnoista. Että sinkkuelämä on rankkaa välillä...

Huomasin, että mähän osaan viel ruotsia joten kuten! Ja kirjanpitokin oli ihan hauskaa, ainakin kun luin tota överikalliiksi tullutta kirjaani. Ja markkinointioikeus <3 Se maikka vaan on niin superihana. Maailman kuivin jätkä, jolla on maailman parhaat muistiinpanot! Make on mahtava! Ihan oikeesti. Tää ei ees oo vitsi! :D

Njoo, kai tää taas tästä lähtee liikkeelle. Kun vähän potkii. Ainakin mulla on ihan huippuja kavereita ja tänäänkin en meinannu saada henkeä, kun yks kavereista selitti sen syksyn opintoja. Sillä oli vaan kolme kurssia päällekäin ja niissä kaikissa käytännössä läsnäolopakko. :D Ja Villen tuntien se on niin perfektionisti, että edes 4 ei oo tarpeeks hyvä arvosana, että katotaan, kauanko menee siihen, et se luovuttaa.

Huomenna taas jatkuu kirjanpidolla (jospa en tällä kertaa joutuis istumaan portailla) ja tilastotieteen perusmenetelmillä. Ei ees oo mitään jännää ohjelmaa tiedossa! Pitää varmaan kehittää viikonlopuks jotain. :)

Jos pyydät, kerron fasaaneista. Ne lähtivät kauan sitten pakoon kylmää. -Scandinavian Music Group

Mua rasittaa, kun kukaan ei kommentoi tätä. Noh. Kai tätä silti joku jossain lukee? Pitäs ehkä saada tänne semmonen Facebook-henkinen like-nappi, niin varmaan ois vaivattomampaa ilmottaa lukeneensa. :D

Tulin eilen kaverini Jeren kyydillä Ouluun (jännittävä 7 tunnin automatka mut onneks mä oon niin lärppä, että asiaa riitti :D) ja tänään kävin sitten ekaa kertaa sekoilemassa yliopistolla. Ihan outoa olla taas moneen kuukauteen täällä!

Huomenna alkaakin aamu sitten kivasti! Svenska för ekonomer, Kirjanpito ja tuloslaskenta ja Markkinointioikeus. Ihan sormet syyhyää päästä opiskelemaan! Not.

Kävin muuten juttelemassa ranskan opettajan kanssa tänään. "Ca va pas du tout!", se sanoi, kun huomas, mille kurssille olin ilmottautunu. Eli oon siis liian hyvä! :D Oikeet kurssit alkaa sitten keväällä, mutta nyt syksyllä meen sellaseen tandem-opiskeluryhmään, jossa siis on suomalaisia ja ranskalaisia. Saan ranskalaisen parin tai kaks kaveria (riippuen montako suomalaista ilmottautuu) ja meen niiden kans juttelemaan kahvilaan tai jonnekin jostain opettajan antamasta aiheesta. Ja tätä tehään koko syksy! Mä saan RANSKALAISIA KAVEREITA! Me happy!!

Joo, eipäs tässä kai muuta. Oulussa ollaan!

Ja ryhtyessään leipomiseen hän tarttuu kaulimeen... -Pate Mustajärvi

Mulla ei ole aavistustakaan, että miten meinaan tän "ylistävän tekstin Prismaleipomosta" toteuttaa, että annan tulla nyt ihan ajatusvirtaa. Kaikkihan te ootte palavasti halunneet (tietämättänne ehkä) vuosia tietää, että mitä mä siellä teen!

Melko kaikki päivät on aika samanlaisia sen suhteen, että mitä siellä tehdään. Ei ehkä tule yllätyksenä, kun meillä kuitenkin se tuoteportfolio pysyy samanlaisena pääasiassa ihan kuukaudesta toiseen ja kaikkia tuotteita siellä paistetaan ja laitetaan esille. :D Mutta yleensä oon pakkaajavuorossa, jollon (yllättävää kyllä) pakkaan leivät aamulla pussiin. Sen jälkeen yleensä teen jotain yleishyödyllistä, eli esimerkiks leivon rouheciapatan, puran pakaste- tai jauhokuormia yms. Väliin mahtuu yleensä pari kahvitaukoa, joiden aikana tulee yleensä syötyä vähän pullaa... :D Iltavuorossa (kuten tänään) pellitän tuotteita, jotka tulee raakapakasteina tai puolivalmiina Fazerilta. Ja haen seuraavan päivän leivät pakastimesta, johon osaa leivistä ja pullista leivotaan isoina satseina. Sitten pakkaan vähän leipää, kun muut on lähteny, paistan lisää tuotteita irtotiskiin ja siivoan.

Tuon rutiinin väliin kyllä mahtuu kaikkea hauskaakin. Ei tuolla oikeesti jaksais, jos ei olis hyvä porukka! Tällä hetkellä meitä on siellä kolme kesä/viikonloppuorjaa ja neljä vakituista. Saankohan mä käyttää ihmisten oikeita nimiä? No sori, nyt tulee. Tiina on meidän big boss ja sen kanssa lentää välillä melkoisen lennokasta läppää. Tiina on mun kummitätitäti, josta oon varmaan joskus jotain täällä selittänytkin. Eli pääsen sinne "suhteilla" "aina" uudestaan, mutta alunperin pääsin sinne... no kai semiomin avuin. (Aikanaan äiti oli siellä töissä. Mutta sitä ennen olin päässyt Tiinan kautta Fazerille Ison Omenan leipomoon myyjäksi. Ota tästä nyt selvää, että miten nää kuviot menee... :D) Mutta tästä onkin sitten lähteny se vitsi, että Fazer on "semmonen pieni perheyritys". Mutta mä ainakin uskottelen itselleni, että mä pääsen sinne siks, et oon ahkera, oma-alotteinen ja mua ei tartte joka vuos kouluttaa uudestaan. Yleensä meinaan se mun "perehdytys" on 1,5 minuuttia ekana työpäivänä. "Nää paistetaan nyt näin, muista tehä näin eikä näin tässä tilanteessa ja tän leivän viilto on muuttunu. Kysy, jos on ongelmia." :D Mutta siis, Tiina on samanlainen kuin kaikki meiän suvun naiset. Kovaääninen ja kova nauramaan. :D Se oli pienenä mun suurimpia idoleita ja se on varmaan mun elämässä äitin jälkeen nainen, joka on eniten vaikuttanut muhun. Sen kanssa on hauskaa olla töissä ja Tiina on muutenkin reilu ja rento pomo, joka on saanut aikaseks hyvän ryhmähengen leipomolle. Paras asia siinä on (siis työmielessä) se, että se on aina avoin uusille ideoille ja muutoksille (toisin kuin mun edellinen pomo...). Ja meillä on varmaan joka kuukausi uusia tuotteita ja vanhoja parannetaan tai lopetetaan kokonaan. Tulkaapa vaikka maistamaan meiän tällä viikolla ilmestyvää Talon leipää tai viikonloppuna lakkawieneriä. NAM. (Ilmaista mainostusta, ole hyvä Fazer.)

Heli, Sari ja Pikku-Tiina (oon myös nimenny sen tuttavallisesti Vänrikiks, koska sen sukunimi kuulostaa mun mielestä ihan siltä, et sen pitäs olla armeijassa duunissa) on meiän muut "vakkarit". Ne on kaikki tosi kivoja, vaikkakin tosi erilaisia persoonia. Heli on ehkä hiljasin ja varmasti rauhallisin kaikista. Se on suuri eläinrakastaja, jolla onkin pieni eläintarha kotona. Sari on semmonen ihana äitihahmo, joka on aina hyvällä tuulella ja saa useesti kaikki "hermostumaan" jatkuvalla laulamisella ja hyräilyllään. :D Vänrikki on pieni mutta pippurinen tapaus, joka on välillä tosi pahalla tuulella (sillon sille ei kannata ees yrittää jutella, mut mä kyllä aina yritän ja totean, että ompas vaivaannuttavaa, kun toinen ei vastaa :D) ja välillä tosi hyvällä tuulella, jollon siltä sitten irtoaa loputtomasti juttua! Ihaninta noissa kaikissa on, että ne on jotenkin niin "tottuneita" olemaan keskenään töissä ja siellä hyrrää välillä sellanen naisenergia, että oksat pois!

Mitähän muuta? Voin kertoa mun lempijuttuja! Ehdottomasti hauskimpia asioita on pullapitkojen leipominen. Lähinnä siks, että siinä on aina monta leipuria tekemässä niitä, ettei ne pitkot kohoa taivaisiin. (Niin meillä siis pullapitkoja tehään semmonen 7 litran taikina kerrallaan, että siinä saa muutaman pitkon niistä vääntää.) Eli voi juoruta! :D Tykkään myös punnita seuraavan päivän taikinoiden aineksia valmiiks (mokasin muuten eilen Sarin kirjotusvirheen takia ja ruisleipätaikina, johon tulee 25kg ruisjauhoja, lens roskikseen). En ees tiiä miks. Mutta en oo tehny sitä hirveesti alkuvuosina, niin se on hauskaa. Vaikka oikeestaan se on aika tylsää, luet lapusta, että 120g suolaa ja mittaat sen kuppiin. :D Eniten mä inhoon... hmm... en mä nykyään ees oikeen inhoa siellä mitään. Lattianpesu on musta tylsintä, koska joutuu kuivaamaan sen lattian ja siellä on hirveesti kaikkia koneita ja laatikoita kaikkialla, joten se siivoominen on tuskasen hidasta, vaikka siinä on ehkä jotain 20 neliötä siivottavana.

Niin, meillä siis leivotaan siellä melkein kaikki leivät täysin itse (kolme ruisleipää tulee valmiina Fasulta) ja osa pullista. Niitä leivotaan aina ihan tajuttomia annoksia, varmaan pienimmät taikinat on jotain päälle 4 litran taikinoita ja suurimmat jotain yli 20 kg. Se kertoo jotain, että meille tilataan parin kolmen viikon välein 25kg suolasäkki. Mietin aina, että kuinka monta ihmistä sais siitä elämänsä suolat, kun mä en oo saanu kulutettua omasta puolen kilon purkistani Oulussa melkein mitään. Mut kaikki omat tuotteet on käsin tehtyjä ja uniikkeja. ;)

Oon kyllä sitä mieltä, että toi on semmonen duunipaikka, jossa on oppinu asioita, jotka on ehkä hyödyllisiä tulevaisuudessakin. Oon edelleen niin ylpee siitä, et opin 18-vuotiaana riivaamaan ruislimppua ja letittämään pullapitkon neljällä. Ja viime kesänä opin tekemään sellasen kolmen pötkön letin katkasematta sitä taikinaa, eli käytännössä yhdellä! ;) Mä aion kertoa lapsenlapsenlapsille sata kertaa, että 18-kesäsenä leivoin pitkoja, enkä ees missään takapajulassa, vaan puolen tunnin ajomatkan päässä maamme pääkaupungista! Oon myös oppinu siellä vieläkin oma-alotteisemmaks, kuin mitä aikanaan olin. Ja sen, että aina on jotain tekemistä duunissa! Jos ei muuta, niin aina voi vaikka siivota. :D

Spoilaan hirveen ammattisalaisuuden tässä. Sen kyllä löytää googlaamallakin. Heti se eka kuva siitä Googlesta on tämä.

Mutta siis. Oikeesti siellä leipomossa on 95% päivistä tosi hauskoja ja nauran siellä vähintään kerran tunnissa punasena kaikkien jutuille. Se on aina ihan vakio, että Sari kertoo aamulla, mitä ruokaa se teki tai missä se eilen kävi, Heli kertoo juttuja elukoista, Big Boss mun kummipojasta tai niiden ihanista kissoista ja Vänrikki kummipojastaan (tai harrastuksestaan... ;). Ne 5% päivistä on sellasia, et kaikki palaa/kohoaa liikaa/kaikkia vituttaa/asiakkaat on rasittavia. Ei se enää ees tunnu työltä, kun siellä kaikki menee jo niin tottumuksesta. Nauroinkin Sarin kanssa yks päivä, että se on vaan semmonen iltapäiväkerho, johon iskä mut aamuisin vie, että mun ei tarttis olla yksin kotona. :D

... is every week!

Minä rakastan sinua. Siinä kaikki. -Samuli Putro

Olen nyt virallisesti erittäin pa. Mulla on rahaa n. 10e. Onneks opintotuki tulee "jo" 6. päivä. Tosin 5. päivä lähen Ouluun, että hmm...

Mä tuhlasin pari palkkaa aivan mahtavalla tavalla. Olen nyt MacBook Pron onnellinen omistaja. Tai kumppani. Tai miten vaan. Ette tahdo tietää, paljonko tää makso. Mutta mun rakkaus tätä kohtaan > se hinta. En oo uskaltanu vielä koittaa ees laittaa kuvia tähän. Oon kaks päivää keskittyny ihastelemaan tän ihanuutta. Joonas, olit niin oikeessa!

Mulla on huomenna kampaaja. VIHDOIN. Oon viimeks käyny kampaajalla joskus maaliskuussa varmaan. Katotaan, minkä näkösenä tällä kertaa tuun ulos sieltä.

Enää 5 päivää leipomolla. Sitä ennen saatte pitkän selityksen mun kesätöistä. Mahdollisesti kuvien kera (tän takia en kirjota sitä nyt).

Kävin äsken nostamassa iskän ja Kimmon kans vähän perunoita. Tai no, aika paljon itse asiassa. Meillä on pieni perunamaa tontin toisessa päässä ja siellä heiluttiin puoli tuntia kuokat kädessä. Nauroin mielessäni, että tässä ne kaupunkilaiset kaivaa perunoita maasta parin kilometrin päässä keskustasta. Onko Karkkila vähän säälittävän kokonen kaupunki? Ootteko muuten koskaan nähny neonvihreetä hämähäkkiä? Mä oon. Ne tykkää perunoista.

Mä taidan lähteä tästä saunaan. Palaillaan!

Justified, till we die you and I will magnify. -U2

Minähän tosiaan olin yksi niistä harvoista (100 000:sta) suomalaisesta, jotka näki U2:sen viime viikonloppuna! RAKKAUTTA!

Mutta mä siis olin sillä ekalla perjantain keikalla Arimon kanssa. 

Me istuttiin jossain piippuhyllyllä, mutta sieltä näki ihan jees. Toi lavahässäkkä oli kaikessa mahtipontisuudessaan erittäin hyvin suunniteltu ja siitä oikeesti näki kaikkialta koko bändin. Aurinko alko jo laskea, ennenkuin bändi alko soittaa (kiitos teknisten ongelmien).

 Koko paikka räjähti, kun äijät asteli lavalle. ARMOTONTA hittitykitystä seuraavat pari tuntia ja ei kyllä tuo keikka varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Ehdottomasti paras keikka, jolla oon koskaan ollu ja varmaan koskaan tuun olemaankaan.

 

 Meinasin alkaa porata varmaan sata kertaa keikan aikana. With Or Without You <3

On ne vaan niin tajuttoman hienoja miehiä ja tekevät hienoja asioita ja upeeta musiikkia! <3 Jos ei noiden musiikista niin tykkäisikään, on noita vaan ihan pakko arvostaa.

Koska nukkuminen on AINA ollu mun mielestä täysin yliarvostettua, me herättiin sitten kukonlaulun aikaan Annukan ja Iitun kans lauantaina, koska lähdettiin 8.30 lähtevällä laivalla Tallinnaan.

Sehän nyt on selvä, ettei siitä mitään hyvää tuu, jos me kolme ollaan liikenteessä... Iitun ilme kertoo jotenkin kaiken... :D

Annukka ja Iitu päätti, et ostetaan ratikkaliput , mennään pääteasemalle ja kävellään takas. No niin tehtiin.

Pääteaseman luota löyty sitten Peer Gyntin patsas. Peer oli aikaansa edellä, koska napapaidat on taas tulossa muotiin. Lupaan pyhästi, etten enää koskaan laita kuvaa paljaasta vatsastani blogiini.

Viro on kyllä niin hassua suomea. Se on englantia suomalaisittain äännettynä ja vielä vähän hassuusmomenttia päälle. 

No comments.

Löydettiin kolme orpoa kissanpentua. Jesta noita raukkoja! Oispa meillä ollu jotain ruokaa noille. :(

Tolla valkomustalla oli hirvittävän kokonen punkki jalassa ja punertavalta karvat lähteny keskiruumiista. Säälitti, kun ei voinut tehdä mitään. :(

Mä muutan tonne. 

Varokaa John Lennon -laseja? Vai sokeita liikkeellä? Mitä  hittoa toi merkki meinaa?

Iitu ja Annukka halus johonkin ihme pikkukauppaan ja mä olin varma, et meiät vähintään ryöstetään siellä. Ostettiin sieltä sit törkyhalvalla kaikenlaista outoa, kuten teetä, rahkasuklaata ja kurpitsansiemeniä. Nam nam! Noita oli pakko ostaa viel kaks pussia kotiinkin, kun niin halvalla lähti! Harmittaa kyllä, kun sinne kauppaan jäi Laura eliittikahvi (joka ois maksanu alle euron, eli sinäsä se ois pitäny ostaa läppänä tuliaiseksi itselleen).

Kartulivohvelit on maailman parhaita sipsejä!

Iitu pisti tanssien, vaikka jalat huusikin loppuillasta hoosiannaa...

Just kun oon alkanu oppia ottamaan semityydyttäviä kuvia mun kameralla, se sanoo sopimustaan irti. Rakas kissamme Tiikeri tiputti sen pari viikkoa sitten keittiön laattalattialle, minkä takia siitä hajos akkukotelon kansi. Ja Tallinnassa se koko kansi päätti tippua ties minne. Nyt siitä pitää pitää peukalolla kiinni aina, kun sillä ottaa kuvia tai kattoo niitä, tai se herjaa. Great.

Oon saanut katkeraa palautetta siitä, kuinka halveksuen kirjotan täällä mun kesätyöstä. Joten lähipäivinä on tulossa ylistävä kirjoitus Prismaleipomo Nummelasta. ;)