It's been a hard days night and I've been working (out) like a dog. -The Beatles

Täällä Iitu ja Laura, iltaa. Ollaan nyt lähes viikko sekoiltu täällä Geneve - Ranska - Aire-la-Ville -akselilla. Tällä hetkellä Iitulla ei kuulemma ole kovin hauskat jutut. Saattaa johtua siitä, että me a) ollaan nukuttu joka yö semmoset 4-6 tuntia (max) b) oltiin tänään Lausannessa naisille suunnatussa sporttitapahtumassa liikkumassa kymmenestä iltakuuteen.

Eniveis! Aina sitä juttua sen verran riittää, että saadaan kerrottua meiän perjantaisesta matkasta Salevelle. Saleve on siis toinen niistä vuorista, joiden solassa Geneve sijaitsee. Halukkaille turisteille tiedoksi, että sinne pääsee Geneven bussilipun hinnalla Rivestä bussi kasilla (jää päätepysäkillä pois) ja hissi ylös maksaa eestaas kymmenisen euroa. 

 Iitu näki junan, kun mentiin Salevelle. Oli tosi hieno, hän sanoi.

 Oli hiemoisia vaikeuksia löytää se saamarin hissi. Jotenkin kierrettiin ihme reittejä, kun sinne oisi päässyt ihan suoraan, jos taas olisi tajunnut... Mutta Iitu näki ainakin perinteistä ranskalaista asutusta, jos ei muuta... :D

 Jouduttiin jonkun eläkeläisryhmän kanssa sinne hissikoppiin. Me kaksi ja 30 70v+ ihmistä. Ja tsiigatkaa, siin lukee, ettei saa olla koiria, ja jollain mummolla oli kuitenkin Fifi mukana! Mummot (ja pari pappaa) suuntasi ylhäällä heti syömään... 

 Ite kopista taas jäi kuvat ottamatta. Mutta tässä näkee hissilinjan.

Kannattaa tollasesta maksaa 7 euroa opiskelijalta... :)

 

 Lööbasin ja katottiin, kuinka joku laskuvarjoriippuliitäjä mies odotti, että tuuli kääntyy. Ja naurettiin junteille ruotsalaisille, jotka oli tullut Geneveen turisteilemaan, eikä se isä puhunut englantia eikä ranskaa. Siis mitä?

 Siin se mänöö.

Ja se sai kaverin!

 Kiivettiin jonnekin ylemmäs kattomaan, jos Mont Blanc näkyis. No eipä näkyny. Näky kaks saksalaista miestä, jotka juoksi meidän ohi ylös päästäkseen kilistelemään LASISIA viinilaseja. Ihme porukkaa. 

 Iitu kattoo kameran takana kilisteleviä miehiä kaihoten. Tai paheksuen. Tai miten vaan. Ei taida edes katsoa.

Siis noita.

Siitä sitten suunnattiin takasin Geneveen juoksemaan muutama kauppa läpi. Taas sorruttiin ostamaan kaikkea älykästä. Käytiin syömässä Molinossa luxuspitsaa, koska Iitu ei ole syönyt ennen kuin pelkkää karvakäsilättyä. Kyllä on tuo tyttö sivistynyt tällä matkalla! Etanoitakin söi!

 Väsynyttä ilmeilyä bussia odotellessa. Me nähtiin Turtlesit, Zorro, Mario, Smurffi ja joitain muita tärkeitä hahmoja. Geneve on ihmeiden kaupunki.

Tilulilulei. Loppuluritus. Nyt Iitun pitää painua pakkaamaan ja mä taidan mennä auttamaan, jotta saan tungettua sen kassiin kaikki mun turhat tavarat. :D

Pian valo värisee ja sammuu, puhe päässä taukoaa. Muistan kaiken tapahtuneen kuin jonkun toisen tarinaa. -CMX

Vihdoin kuvia! Käytiin keskiviikkona turistikierroksella Genevessä poikien ja Iitun kanssa. Luulen, että tässä on kuvaspämmiä kerrakseen. Lähipäivinä jatkuu turistikuvilla...

 Uskonpuhdistajien seinä

 Kiivettiin kirkkotorniin katselemaan Geneveä vähän laajemmasta perspektiivistä

 

 Mulla oli ihan täysjärkistä matkaseuraa...

 Iitu ja pojat pistää parastaan kukkakellolla

 Vili näki jotain järkyttävää Bebe plagella

Tämän jälkeen tultiin kotiin, syötiin ja oltiin erittäin väsyneitä.

Eilinen meni ihan sumussa. Käytiin päivätauolla Genevessä (mm. ostamassa 24 Lapin kultaa, mikä osottautui melkoiseksi haasteeksi) ja illalla Vilin ollessa jääkiekkoharjotuksissa me pelattiin isolla porukalla puoltoista tuntia jalkapalloa. Illallisella Iitu söi toisen kerran elämässään etanoita! Käytiin uimassa ja juteltiin PYn kanssa teekupin ääressä.

Nähtävästi ihminen jaksaa kaks päivää hyperaktiivista elämää alle kuuden tunnin unilla, mutta tänään ei oltu yhtään niin virkeitä...

Mutta siitä tuonnempana. :)

Vois sur ton chemin, gamins oubliés égarés. Donne-leur la main pour les mener vers d’autres lendemains. -Les Choristes

Sunnuntaina oli Ranskassa (ja Sveitsissä) isänpäivä. Me tehtiin Sarkun kanssa PY:lle kakku. Opetin Sarkulle, miten tehdään siitä tollanen kukka mansikkaviipaleista (kannattaa syntyä perheeseen, jossa äiti on leipuri, niin oppii kaikkea tommosta... :D

 Kohta Iitu tulee tänne! <3 Lähen puolen tunnin päästä hakemaan sitä lentokentältä. Huomenna mennään varmaan poikien kans keskustaan turisteilemaan ja syömään vaikka jätskiä. Lahjon ne jaksamaan meitä ja kävelemistä ;)

Ei täällä mitään jännää oo tapahtunu. Sunnuntaina kävin Genevessä Reelikan kanssa kattelemassa Fete de musiqueta, mutta olin unohtanut ladata kameran akun, joten sieltä ei oo kuvia. :( Alkuviikko on menny hujauksessa. Aurinkokin on alkanu paistaa taas! Ollaan pelattu poikien kanssa futista ja pojat on tapellu. :D

Kummitäti-täti sai mokkulansa toimimaan, joten tässä mahtavia kuvia musta, veljistä ja serkusta:

Mun ihana isoveljeni. Järkytettiin sukulaisia meiän lävistyksillä.

 

Yritin opettaa muille, miten tehdään tyhmiä ilmeitä valokuvissa. Mä alan olla aika pro, mutta muilla on vielä harjottelemisen varaa... ;)

Why pamper life's complexity, when the leather runs smooth on the passenger seat ? -The Smiths

Hiihii, hei taas!

Käytiin lauantaina taas Terhin kanssa turisteilemassa:

Ensin suunnattiin Gruyères'en.

Tuulilasinpyyhkijäkin oli korjattu viime kerrasta!

Mahtava oivallus. "A week without fondue is a week lost." Oon hukannut aika monta viikkoa elämästäni.

Gruyèresissä on siis Gruyère-juustotehdas ja sinne pääsee kattelemaan. Mehän siis turisteina mentiin!

Joku mikälie juustontekokone. Tämä kai lämmitti sitä juustoa.

 

Siellä oli tommosia pömpeleitä, joissa oli sellasia juttuja, joita ne Gruyèresin lehmät syö. Jotkut haisi ihan järkyttäviltä! Jos saan jossain välissä Terhin kuvat, näätte todenmukasempia kuvia. :D

 

Siinä on verrattuna lehmien ja ihmisten kulutus. Ei olla ihan samaa kaliiberia. Että jos hakkuu jotain lehmäksi, tarkottaako se, että on loputon ruuansulatus..?

Lounaaksi vedettiin Gruyére-hampurilaiset!

Tämä oli se alkuperänen versio siitä juustontekopömpelistä tuolla ylempänä. Toi teräsroskis kruunaa kuvan. 

Museon jälkeen suunnattiin sitten Gruyèresin linnaan.

 

 Siellä oli jotkut keskiaikaisjuhlat. Ritarit jätti tavaroitaan lojumaan keskelle pihaa.

Kaikissa kuvissa tuntuu olevan jotain taunoja turisteja toljottelemassa. Tässä jotain siedettävimpiä otoksia:

Oonko ainoa, jolle tulee mieleen tästä Disneyn Robin Hood -leffa?

Taiteilijan näkemys Gruyèresin linnasta.

Ei kestä kiittää!

Sitten suunnattiin Fribourgiin, koska "se on ihan tässä vieressä"! (Eli jotain 50km. Suomalaisilla on sumentunu kyky hahmottaa välimatkoja.)

Sää oli taas mitä mainioin... Mutta me ollaan Terhin ja Inkan kans semmonen tehokolmikko, että ei meitä pieni sade ja 10 astetta lämmintä lannista!